Verkkouutiset

Venäjän kantoraketti aiheutti Itä-Suomessa valoilmiön lokakuun alussa. LEHTIKUVA / HANDOUT / HELENA KOSONEN

Raakuuksien ilmapiiri ruokkii myös ylilyöntejä

Blogi

Huutokilpailussa siitä, kuka sanoo rumimmin naapurimaastamme ei kirjoittajan mukaan pärjää.
Lauri Tierala
Lauri Tierala
European Digital Media Observatoryn ohjelmajohtaja ja kokoomuksen ulkopoliittisen verkoston puheenjohtaja.

Venäjän rikollinen hyökkäyssota Ukrainassa on pistänyt Suomen politiikan asialistan uusiksi. Myös julkinen Venäjä-keskustelumme on muuttunut. Kun aiemmin Venäjää ei sopinut kritisoida rehellisesti, kerää nyt suurimmat aplodit se puheenvuoro, jossa kyseisen maan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus loataan perusteellisimmin.

Vuosikymmenien hiljaisuuden jälkeen ja venäläisten Ukrainassa tekemiä raakuuksia katsoessa reaktiot ovat ymmärrettäviä. Ilmapiiri ruokkii kuitenkin myös ylilyöntejä.

Iltalehden kolumnissa julistettiin Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset viidenneksi kolonnaksi. Ulkopoliittisen instituutin tutkija pohti venäläisten sotaa pakenevien sijoittamista internointileireille. Muutamat kansanedustajat ehdottivat sittemmin poisvedetyssä lakialoitteessaan, että toisen valtion kansalaisuuden joskus omanneet suomalaiset olisi suljettu pois monista valtion viroista.

***

Ylilyönneistä huolimatta päälinja on selvä: Keväällä 2022 tehdyssä Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset suhtautuvat kyllä Venäjään hyvin kielteisesti, mutta tekevät eron valtion ja venäläisten välille.

Suomessa asuu noin 87 500 henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestörekisteriin venäjä. He ovat hyvin moninainen joukko eritaustaisia ihmisiä ja eri kansallisuuksien edustajia, myös virolaisia. Monet ovat tulleet nimenomaan tekemään töitä Suomeen.

Cultura-säätiön selvityksen mukaan Suomessa asuvista venäjänkielisistä 82 prosenttia sanoo, että he eivät ole kokeneet Ukrainan sodan aiheuttaneen syrjintää tai vihapuhetta. Vastaajien enemmistö ei pidä Venäjän sotatoimia oikeutettuina, mutta Venäjä-pakotteita ja ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista kannattaa vain vähemmistö. Myöskään venäjänkielisten luottamus suomalaiseen mediaan ei ole kovin korkealla tolalla, kun vain 41 % vastaajista sanoo luottavansa.

Siitä huolimatta venäjänkieliset osoittavat laajaa luottamusta suomalaisen yhteiskunnan perusinstituutioita, kuten poliisia (90 %), puolustusvoimia (83 %) ja kouluja (82 %) kohtaan. Edellytykset yhteiselolle ovat siis varsin kohtuulliset.

***

Kokoomuksen periaateohjelma on hyväksytty vuonna 2018. Maailma on muuttunut neljässä vuodessa, mutta periaatteidemme täytyy kestää merenkäyntiä.

Yksilölähtöisyys läpileikkaa periaateohjelmaa. Kokoomus ”uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää.” Edelleen: ”Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla.”

Me kokoomuslaiset emme tarkastele yhteiskuntaa ensisijaisesti luokkataistelun, etnisten kansanryhmien yhteenoton taikka sukupolvien vastakkainasettelun välisenä areenana. Meille ihminen ei tosiaankaan ole numero tai listaus ryhmäidentiteettejä. Kokoomuslainen avoin yhteiskunta mahdollistaa kunkin siihen osallistuvan yksilön kehittymisen omaan potentiaaliinsa ja toivottaa tervetulleeksi ne, jotka ovat valmiita tekemään parhaansa yhteisen hyvinvoinnin ja yhteisten arvojen edistämiseksi.

Myös venäjänkielisiä koskee kokoomuksen periaateohjelman kirjaus: ”Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mielivallan sekä rasismin, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutumiselta.”

***

Yksilölähtöisen avoimen yhteiskunnan edistämisen lisäksi kokoomus on aina ollut kansallisen yhtenäisyyden, realismin ja vankan maanpuolustuksen puolue. Näiden lähtökohtien yhteensovittaminen on harvoin helppoa ja suoraviivaista. Meidän on Suomena löydettävä tasapaino, jossa

i. Tingimme Suomessa laillisesti asuvien ihmisten vapaudesta ja mahdollisuuksista vain juuri sen verran, mikä on kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä.

ii. Teemme sanoin ja toimin selväksi, että syrjinnälle ei ole sijaa Suomessa.

iii. Vahvistamme viranomaisten viestintää Suomessa asuville venäjänkielisille kansallisen turvallisuuden kysymyksissä.

iv. Suojaamme rajamme ja koko yhteiskuntamme mahdolliselta Venäjän valtion vihamieliseltä vaikuttamiselta.

v. Käsittelemme mahdollisten emigranttien yksilölliset turvapaikkahakemukset lainsäädäntömme ja kansainvälisten sitoumuksiemme mukaisesti.

Lisäksi selvityttäisin mahdollisuuden luopua kaksoiskansalaisuuskäytännöstä niiden Euroopan ulkopuolisten maiden osalta, jotka eivät noudata asiassa vastavuoroisuutta.

Tasapainon hakemisessa on kyse paitsi periaatteista ja ihmisoikeuksista, myös kansallisesta edustamme. Meidän on toimittava niin, ettei Suomessa asuvista venäjänkielisistä tule tulevaisuudessakaan turvallisuuspoliittista ongelmaa.

***

Me kokoomuslaiset tiedostamme hyvin, että emme koskaan pärjää huutokilpailussa suurimmista menolisäyksistä hyviinkään tarkoituksiin. Aina löytyy niitä, jotka lupaavat enemmän.

Nyt meidän on opittava, ettemme pärjää myöskään huutokilpailussa siitä, kuka sanoo rumimmin naapurimaastamme, lupaa tiukimmin sulkea rajat tai työntää syrjään Suomessa asuvat venäjänkieliset. Aina löytyy niitä, jotka menevät pidemmälle.

Lohdullista on, että ei meidän tarvitsekaan. Yksilölähtöisyys, isänmaallisuus, realismi ja avoimen yhteiskunnan puolustaminen riittävät.

Itävaltalainen filosofi Karl Popper puolusti teoksessaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset avointa yhteiskuntaa, jossa kulttuurien ja uskontojen moninaisuus pitää yllä yhteiskunnan kehitystä, kun vallitsevia totuuksia kyseenalaistetaan. Popperin sanoin: ”Jos haluamme pysyä inhimillisinä, on olemassa vain yksi tie, nimittäin tie avoimeen yhteiskuntaan.”

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS