Miehittämättömien maa-ajoneuvojen käyttö Ukrainassa on kasvussa tiedustelu-, valvonta-, logistiikka- ja taistelutehtävissä, mutta missä viipyvät Suomen Puolustusvoimien miehittämättömät maa-ajoneuvot? Kysymykseen vastataan Puolustusvoimien uudessa Puolustustutkimuksen vuosikirja 2026:ssa.
– Maarobotit parantavat turvallisuutta, tehokkuutta ja toimintakykyä vähentämällä ihmisen läsnäolon tarvetta riskialttiilla tai vaikeapääsyisillä toimialueilla, kirjoittavat raportissaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen asetekniikkaosastossa häivetekniikan tutkimusalalla erikoistutkijana toimiva diplomi-insinööri Mikko Miettinen ja Maavoimien tutkimuskeskuksessa tutkimusinsinöörinä toimiva insinöörikapteeni Timo Lampinen.
Mutta vaikka rintamaolosuhteet täyttävät hyvin nämä mainitut kriteerit, miehittämättömien maajärjestelmien kehitys ja käyttöönotto on edennyt hitaammin kuin lentävien tai vedessä liikkuvien järjestelmien kehitys.
Tutkijat selittävät tätä neljällä syyllä:
- Maajärjestelmien tuottama uusi suorituskyky on rajallisempaa kuin erittäin kustannustehokkaiden lentävien järjestelmien. Nykyisillä miehitetyillä maajärjestelmillä pystytään saavuttamaan samat suorituskyvyt – ainakin osittain.
- Miehittämättömien maa-ajoneuvojen liikkuvuuteen epätasaisissa maastoissa ja esteiden tunnistamiseen ja luokitteluun tarvitaan vielä lisäinnovaatioita. Sulava liikkuminen selkeärajaisten metsäurien ulkopuolella vaatii yhä ihmisoperaattorin tukea.
- Toimintaetäisyys dynaamisesti muuttuvan taistelukentän arvaamattomassa maastossa ulottuu etäoperoinnilla vain satoihin metreihin nykyisillä, radioihin pohjautuvilla toimilaitteilla.
- Anturiteknologian kantaman, erotuskyvyn, mekaanisen kestävyyden ja tietojen fuusioinnin rajallisuus sekä navigoinnin ja esteiden välttämisen vaikeus rajoittavat maarobottien liikkumista. Reaaliaikainen sensorifuusio, navigointi ja päätöksenteko ovat vielä kehitysvaiheessa.
Ukrainassa puolustusteollisuus ja teknologia-alan startupit ovat integroineet maarobotteihin uudenlaisia antureita, tekoälyä ja autonomisia navigointijärjestelmiä.
Kansainvälinen yhteistyö on nopeuttanut niiden käyttöönottoa, mutta pääosa käytössä olevista miehittämättömistä maa-ajoneuvoista on yhä enimmäkseen kauko-ohjattavia.
Siirtyminen miehittämättömiin ja autonomisiin järjestelmiin on kuitenkin suuntauksena länsimaissakin, mukaan lukien maajärjestelmät. Maarobottien yksi kehityssuunta on yhteisoperointi lentävien järjestelmien kanssa. Järjestelmien markkinoiden uskotaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa.