Suomeen tulee avaruuskeskus, joka tuottaa Puolustusvoimille tilannekuvaa avaruudesta. Asiasta kertoo ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen Ruotuväki-lehdessä.
Avaruustilannekuvakeskus toimii osana ilmaoperaatiokeskusta ja tehtäviin tulee avaruuteen liittyvän tilannekuvan lisäksi kuulumaan tiedonjako.
— Tehostamme myös avaruudesta saatavien tietojen jakamista operatiivisille tarvitsijoille ja esimerkiksi armeijakunnille, Herranen sanoo.
— Tänä päivänä avaruudesta on mahdollista seurata toimintaympäristöä hyvinkin tarkasti.
Hanke liittyy kesäkuussa tiedotettuun aiesopimukseen satelliittiyhtiö Iceyen ja puolustusvoimien välillä. Puolustusministeriö ja Iceye Oy allekirjoittivat kesäkuun lopulla aiesopimuksen, jonka pohjalta Suomen valtiolle voidaan hankkia SAR-tutkasatelliitteja. Sopimus sisältää alustavan suunnitelman hankittavasta kokonaisuudesta ja aikataulusta. Suunniteltuun hankintaan sisältyy tekniset järjestelyt ja laitteet, jotka mahdollistavat Puolustusvoimien avaruudesta tapahtuvan itsenäisen valvontakyvyn kehittämisen. Tätä satelliittien tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten tarpeisiin.
Mahdollisen sopimuksen arvoa ja muita yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu. Ministeriön tiedotteessa satelliiteista puhutaan monikossa, joten voitaneen päätellä että niitä aiotaan hankkia enemmän kuin yksi. Vertailun vuoksi: Puolan puolustusvoimat kertoi toukokuussa tehneensä Iceyen kanssa 200 miljoonan euron sopimuksen kolmen tutkasatelliitin hankkimisesta.
Vahva työkalu
Ukrainalla on käytössään tällä hetkellä kaksi Iceyen satelliittia. Ukrainalainen talouslehti Ekonomitšna Pravda kertoi maaliskuussa, että suomalaisen Iceyen satelliittien SAR-teknologia on Ukrainan sotilastiedustelu GUR:n ahkerassa käytössä. Ukraina saa Iceyen satelliittikuva-aineistoa myös esimerkiksi saksalaisen asejätti Rheinmetallin rahoittamana.
Ukrainan sotilastiedustelun ja Iceyen yhteistyö käynnistyi jo vuonna 2022. Ekonomitšna Pravdan mukaan GUR:n johtaja Kyrylo Budanov otti Iceyeen yhteyttä ensimmäisen kerran jo syksyllä 2021 ja hän halusi ostaa Ukrainalle oman satelliitin. Se saatiin käyttöön hyväntekeväisyyssäätiön hankkimalla syksyllä 2022.
GUR:n tiedottajan mukaan kuluvan vuoden kevääseen mennessä ensimmäisen Iceye-satelliitin ottamista noin 5 200 kuvasta lähes puolta oli käytetty taisteluoperaatioissa. Ekonomitšna Pravdan mukaan näihin operaatioihin lukeutuvat lentotukialus Minskin upottaminen ja Sevastopolin lahteen tuhottu sukellusvene Rostov-na-Donu vain muutaman päivän viiveellä toisistaan syyskuussa 2023.
SAR-tutkakuva eli suuren laskennallisen läpimitan tutkakuva on parasta mitä satelliittikuvamarkkinoilla on tällä hetkellä tarjolla. Kuvaus perustuu kohteesta heijastuviin radioaaltoihin jotka näyttävät sen ominaisuudet, muodot ja pinnat eri tavoin kuin tavalliset optiset kuvat. Ruotuväen mukaan Iceyen teknologiaa voidaan käyttää sotilastiedustelussa kriittisten kohteiden kuten satamien, lentokenttien ja liikenteen solmukohtien valvontaan. Kuvat ovat niin tarkkoja, että yksittäiset asejärjestelmät voidaan erottaa toisistaan.
Ruotuväen haastattelema Iceyen Pohjoismaiden ja Nato-yhteistyön johtaja Seppo Aaltonen käyttää esimerkkinä venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä: SAR-kuvasta näkee, onko järjestelmä S-300 vai S-400. Satelliitit näkevät myös selustaan, jonne tehokkaammatkaan tiedustelulennokit eivät välttämättä ulotu.
Ei yllätyksiä rajalle
Kuluneen vuoden aikana Suomessa on uutisoitu useasti siitä, miten Venäjän asevoimien reformi johtaa siihen, että Suomen lähialueille tuodaan jopa kymmeniä tuhansia sotilaita lisää. Prikaateja muutetaan divisiooniksi, armeijakunnasta tulee armeija. Uudistusten tulisi olla valmiina jo ensi vuonna.
Maanpuolustuskorkeakoulun viime vuonna julkaistu työpaperi The Leningrad Military District – The Past and Future of the Northwestern Direction arvioi että Venäjän johdon mielestä maasota sen luoteisella suunnalla eli Suomen ja Baltian rajojen tienoilla maasota on mahdollinen 2030-luvulla.
Kun huipputarkka satelliittikuva saadaan Suomen puolustusvoimien omistamista SAR-satelliiteista käyttöön jopa nopeammin kuin tunnissa, juuri mikään Suomen lähialueille saapuva kalusto tai miehistö ei saavu sinne yllätyksenä.
