”Puolustusministerin tulisi arvostaa papuja, herneitä, linssejä ja viljaa”

Jo Napoleon ymmärsi kasvisten merkityksen armeijan ruokavaliossa.
Varusmiehet ruokailevat Santahaminan varuskunnan ruokalassa 31. tammikuuta 2006. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ
Varusmiehet ruokailevat Santahaminan varuskunnan ruokalassa 31. tammikuuta 2006. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

Napoleonin Bonaparten ”armeija marssii vatsallaan” putkahti taas keskusteluun, kun puolustusministeri Jussi Niinistö paheksui kasvisruoan osuuden lisäämistä armeijan muonituksessa.

Oli sitaatti totta tai ei, Napoleon oli ainakin juuri se suuri strateginen ajattelija, joka osasi tunnistaa ruokahuollon armeijan yhdeksi tärkeäksi osaksi armeijan iskukykyä.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Napoleon julisti kaksi ruokahuoltoon liittyvää kilpailua. Hän lupasi palkinnon sille, joka keksii tavan parantaa ruoan säilyvyyttä, sekä toisen sille, joka löytäisi vaihtoehtoisen sokerilähteen ruokosokerille, jota tuotettiin siihen aikaan vain Ranskan vihollismaiden hallinnoimilla siirtomaa-alueilla. Jälkimmäinen kilpailu tuotti Euroopalle juurikassokerin

Mikäli puolustusministerimme pohtisi armeijan ruokahuoltoa Napoleonin tavoin strategisesti, hän ehkä hoksaisi arvostaa papuja, herneitä, linssejä ja viljaa paitsi energia- ja proteiinipitoisina, myös kevyinä ja hyvin säilyvinä ruoka-aineina. Niistä voisi saada jopa maukkaampaa syötävää sotilaille kuin säilykelihasta.

Saako kaskviksista tarpeeksi proteiinia? Lue elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopian koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta. Kirjautuminen on maksuton.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos