Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on merkinnyt nousukautta puolustusteollisuudelle, toteaa Saab Suomen maajohtaja Anders Gardberg Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Pelkästään Suomessa ruotsalainen puolustusjätti on palkannut kymmeniä uusia insinöörejä, Gardberg kertoo.
Saabin maajohtajana vuodesta 2015 toiminut Gardberg on maanpuolustuksen ja puolustuspolitiikan pitkän linjan ammattilainen. Ennen siirtymistään elinkeinoelämän palvelukseen Gardberg työskenteli vuosikymmeniä puolustusvoimissa, muun muassa Uudenmaan prikaatin komentajana sekä Suomen puolustusasiamiehenä Tukholmassa.
Ukrainan sodan myötä Saabin on tuskin edes tarvinnut markkinoida tuotteitaan, Gardberg kertoo. Heti sodan sytyttyä panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjusten kysyntä kasvoi välittömästi, ja nyt yhtiö myy pikemminkin ”jonotuslippuja”.
Sodasta voidaan Gardbergin mukaan myös vetää joitakin johtopäätöksiä sodankäynnin ja aseteknologian tilasta, lennokkien merkittävään roolin lisäksi.
– Tykistötaistelut ja tutkien merkitys, niin kuin myös sensoreiden ja tiedustelun. Nyt käydään keinojen ja vastakeinojen välistä kilpaa.
Myös ”perinteisen näännytyssodan” paluu on huomionarvoinen asia, Gardberg toteaa.
Haastattelussa hän kommentoi myös Suomen puolustushankintoja. Puolustusteollisuuden dilemmana on usein se, että siinä missä teollisuus mielellään tuo markkinoille uusia järjestelmiä ja innovaatioita, pysyttelevät armeijat usein tutussa ja vanhassa. Samaa pätee myös Suomen puolustusvoimiin, joka on itse myöntänyt olleensa hankinnoissaan ”vanhanaikainen ja jäykkä”.
– Taistelukentällä on mietittävä sitä, miten aikaisemmin täysin tuntemattomiin uhkakuviin kuuluu reagoida. Pitkien kehityssyklien aika on ohi, nyt innovaatioiden osalta on oltava nopea, Gardberg sanoo.
