Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat pysyvät suljettuina 11. helmikuuta asti. Kansainvälistä suojelua ei voi toistaiseksi hakea maarajan raja-asemilla.
Taustalla on hybridioperaatioksi kutsuttu toiminta, jossa Venäjän viranomaiset ovat masinoineet siirtolaisvirtaa kohti Suomea. Marras–joulukuun 2023 aikana rajalle saapui yli tuhat turvapaikanhakijaa. Ilmiö ja riski sen laajenemisesta aiheuttavat hallituksen mukaan vakavan uhkan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.
Puola joutui vastavan toiminnan kohteeksi jo kesällä 2021, jolloin itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka alkoi ohjata siirtolaisvirtaa Eurooppaan vastatoimena EU:n asettamille pakotteille. Puolan ohella Latvia ja Liettua asettivat kriisin vuoksi hätätilan.
Puola toi rajalle sotilaita ja alkoi rakentaa nopealla aikataululla fyysisiä esteitä rajavyöhykkeelle.
Puolan sisäministeriöstä kerrotaan Verkkouutisille, että maan kokemus osoitti kaksi pääasiallista keinoa, joilla välineellistettyä maahanmuuttoa voidaan käyttää ulkopoliittisen painostuksen tai vahingonteon välineenä.
– Ensimmäisessä provosoidaan tilanne, jossa suuri määrä siirtolaisia ilmaantuu tietyille rajanylityspaikoille. Puola koki tämän ensimmäistä kertaa syksyllä 2021. Toinen menetelmä on käyttää maastorajan laittomia ylityksiä turvallisuuspalvelun tukemana. Puolan tapauksessa tämän toteutti Valko-Venäjän tiedustelupalvelu, Puolan sisäministeriön tiedottaja toteaa.
Ministeriöstä todetaan, että tässä suhteessa Suomi voi hyötyä Puolan kokemuksesta. Maassa on seurattu, kuinka siirtolaisuuden painetta käytetään hybriditoimenpiteenä Suomea vastaan.
Puolaan ei ole juurikaan pyritty talvikaudella maastorajan yli. Viranomaiset eivät kuitenkaan usko ongelman kadonneen mihinkään. Vuoden 2021 alussa maahan tuli kahdeksan eri maan kansalaisia, nyt yli 50 valtiosta.
Rajavalvontaa vahvistetaan
Puolan tavoitteena on saada valmiiksi uusi raja-aita Valko-Venäjän vastaisella rajavyöhykkeellä kulkevien jokien alueella. Sitä vahvistetaan muilla fyysisillä esteillä, mikä mahdollistaa rajaa lähestyvien henkilöiden havaitsemisen.
– Tämän avulla rajavartijat ja asevoimat voivat vastata tilanteeseen entistä nopeammin. Meidän on eristettävä raja salakuljettajilta, jotka vievät nämä ihmiset raja-alueelta syvemmälle Puolaan tai muihin EU-maihin, sisäministeriön tiedottaja sanoo.
Tuore pääministeri Donald Tusk on painottanut kansallisen turvallisuuden olevan tärkein kysymys itärajalla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois humanitaarisia huolia.
– Jos henkilö on Puolan vastuulla, hänen elämänsä tai terveytensä ei pitäisi olla vaarassa, tiedottaja sanoo.
Grupa Granica -ihmisoikeusjärjestön mukaan ainakin 37 ihmistä on kuollut Puolan ja Valko-Venäjän välisellä raja-alueella. Lähes 300 ihmistä on kadonnut siirtolaiskriisin alun jälkeen.
On tilanteita, joissa henkilöt ovat tulleet rajan yli, mutta eivät halua hakea kansainvälistä suojelua. He uskovat pääsevänsä läpi myöhemmin ja jatkavansa Saksaan tai muihin EU-maihin. Osassa tapauksista on puolestaan arvioitu, että henkilön käännytys Valko-Venäjälle vaarantaisi tämän elämän ja terveyden.
– Tällaisia tilanteita ei pitäisi päästä syntymään. Valtion toiminnan ei pidä johtaa sellaiseen. Tämän vuoksi pidämme kiinni periaatteesta, jonka mukaan kuolemantapaukset rajalla pidetään nollassa, Puolan sisäministeriöstä todetaan.