Puola muokkaisi kuljetuskoneista tykkikoneita droonien torjuntaan

PZL Mielec lupaa alustavaa operatiivista kykyä viikoissa, kun normaalisti puhuttaisiin vuosista.
PZL-Mielec M-28B-1R Bryza. Wikimedia Commons Grzegorz Jereczek CC BY-SA 2.0
PZL-Mielec M-28B-1R Bryza. Wikimedia Commons Grzegorz Jereczek CC BY-SA 2.0

Puolan asevoimat harkitsee kotimaisen PZL M28 Skytruck -kuljetuskoneesta muokattujen tykkikoneiden hankintaa droonien torjuntakäyttöön. PZL Mielec tarjoaa usealla asejärjestelmällä varustettua koneversiota samaan aikaan, kun miehittämättömien järjestelmien uhka kasvaa nopeasti.

Koska muokkaus tehtäisiin käytössä oleviin koneisiin, yhtiö lupaa alustavaa operatiivista kykyä viikoissa, kun normaalisti puhuttaisiin vuosista. Muokatussa koneessa olisi yhtiön mukaan potentiaalia torjumaan Ukrainassa havaitun operatiivisen mallin mukaisia hyökkäyksiä, jossa satoja drooneja laukaistaan koordinoituina aaltoina. M28 edustaisi sellaisten edellyttämää pitkää toiminta-aikaa ja matalia käyttökustannuksia ja vapauttaisi tehtävästä monitoimihävittäjät, joiden käyttö drooneja vastaan on kustannuksiltaan huomattavasti tehottomampaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

M28-tykkikoneet toisivat ilmatorjunnan ja hävittäjien väliin droonien torjuntaan kerroksen, joka pystyisi jatkuvaan partiointiin määritellyillä alueilla ja vähentäisi nojautumista operatiiviseen hälytyslentotoimintaan. Torjunnan taakkaa jaettaisiin samalla useammalle järjestelmälle, sen sijaan että sitä keskitettäisiin rajalliselle hävittäjämäärälle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Skytruck on kaksimoottorinen potkuriturbiinikone, jolla on lyhyt kiitotievaatimus (500 metriä). Puolan asevoimat käyttää 23:a M28-konettaan kuljetustehtävien lisäksi meripartiointiin ja kohdetiedusteluun. Sen matkalentonopeus ja lentoaika yhdellä tankkauksella mahdollistavat pitkäaikaiset partiolennot sille osoitetuilla alueilla. Ylätasokonfiguraatio puolestaan antaisi hyvät ampumasektorit kyljille asennetuille aseille. Konetyypin huoltovaatimukset ja polttoaineen kulutus ovat merkittävästi pienemmät kuin hävittäjillä.

Tykkikoneen aseistukseen kuuluisivat sivuoville asennetut, kaliiperiltaan 7,62 millimetrin M134 Minigun -konekiväärit, joiden tulinopeus on 3000–6000 laukausta minuutissa, ja takarunkoon asennetun, kauko-ohjatun 12,7 millimetrin konekiväärin. Eturunkoon integroitu elektro-optinen anturi toimisi maalinetsinnässä, -seurannassa ja ammunnanhallinnan tukena ja mahdollistaisi toiminnan myös pimeässä. Tällä yhdistelmällä voitaisiin hyökätä myös koneen takana ja alapuolella lentäviä maaleja vastaan.

Lisäaseistukseen kuuluisivat siipiin kiinnitettävät 70 millimetrin täsmärakettijärjestelmät, kuten APKWS tai Telson, joilla saataisiin lisää kapasiteettia kauempana lentäviä suurempia tai tiiviinä osastoina lentäviä maaleja vastaan. Päälaskutelineiden väliin sijoitetuilla 20 millimetrin tykkisäiliöillä voitaisiin vielä lisätä eteenpäin suuntautuvaa ja konekiväärejä ulottuvampaa tulivoimaa. Näiden kohdalla kyse olisi edelleen kuitenkin ilmataisteluohjuksia selvästi edullisemmasta torjuntakeinosta. Jotta tykkikoneesta saataisiin täysi hyöty, se pitäisi myös integroida laajempaan ilmapuolustusverkkoon, jonka kautta se saisi tutkien välittämää tietoa ja ennakkovaroituksia.

Mainos