Puola on muuttanut vieraita ilma-aluksia ja drooneja koskevia voimankäyttösääntöjään lokakuun alusta lähtien, kertoo saksalainen Tagesspiegel.
Aiemmin ilmapuolustuksen piti tunnistaa maan ilmatilaan tunkeutunut kohde visuaalisesti ennen sen ampumista alas. Käytännössä tämä saattoi tarkoittaa sitä, että hävittäjä lähetettiin lähestymään kohdetta ja selvittämään, mistä ilma-aluksesta oli kyse.
Lokakuun 1. päivästä lähtien visuaalista tunnistamista ei enää vaadita. Sen tilalle on otettu niin sanottu positiivinen tunnistaminen, jossa kohde voidaan tunnistaa esimerkiksi tutka- ja muiden paikannusjärjestelmien tuottamien tietojen perusteella. Päätöksessä voidaan käyttää myös Ukrainasta saatuja tietoja.
Näiden tietojen perusteella operatiivinen komentaja voi määrätä ilmatilaan tunkeutuneen kohteen ammuttavaksi alas. Uudet säännöt mahdollistavat lisäksi sen, että komentaja valtuuttaa hävittäjälentäjän tekemään päätöksen itse.
Aiemman näköhavaintoon perustuvan menettelyn tarkoituksena oli vähentää riskiä siitä, että esimerkiksi yhteysongelmista kärsivä siviilikone ammuttaisiin virheellisesti alas.
Uhka muutti sääntöjä
Puolan puolustusministeriön valtiosihteeri Cezary Tomczykin mukaan uusi menettely poikkeaa siitä, mitä rauhan aikana on tavallisesti pidetty hyväksyttävänä. Hän huomauttaa, että kyseessä on sodan ajan sääntö.
– Emme ole aiemmin käyttäneet sitä, koska se on normaalisti tarkoitettu sota- tai poikkeustilaan, Tomczyk sanoi.
Hänen mukaansa turvallisuustilanne on kuitenkin pakottanut Puolan muuttamaan menettelyä sekä lentäjien suojelemiseksi että valtion turvallisuuden vuoksi.
Tomczyk perusteli päätöstä sillä, että Puola joutuu nykyisin varautumaan päivittäin mahdollisuuteen, että vieraita drooneja tunkeutuu maan ilmatilaan. Hänen mukaansa uhkan odotetaan pikemminkin kasvavan kuin vähenevän.
Puolan ilmatilan turvallisuus on noussut viime viikkoina esille useiden tapausten vuoksi. Venäläinen Mi-8-sotilashelikopteri loukkasi syyskuun lopulla lyhyesti Puolan ilmatilaa.
Venäläisiä drooneja on päätynyt Nato-maiden ilmatilaan toistuvasti myös muualla itäisessä Euroopassa.
Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti syyskuussa maan tiedustelutietoihin vedoten Venäjän suunnittelevan hybridi-iskuja Ukrainaa tukeviin Nato-maihin. Hänen mukaansa toimintaan voisi kuulua droonien ja ohjusten lähettäminen Nato-maiden alueelle tavalla, jota Moskova pyrkisi myöhemmin selittämään vahingoksi.
Puola rajautuu Ukrainaan, Venäjän Kaliningradin alueeseen ja Venäjän liittolaiseen Valko-Venäjään. Maa on samalla yksi Ukrainan tärkeimmistä tukijoista ja keskeinen länsimaisen sotilas- ja humanitaarisen avun kauttakulkumaa.
Uusi menettely lyhentää aikaa, jonka Puolan ilmapuolustus tarvitsee epäilyttävän ilmakohteen tunnistamiseen ja mahdolliseen torjuntapäätökseen. Samalla se siirtää aiempaa suuremman vastuun tutka- ja sensoritiedon sekä muun järjestelmiin syötetyn tiedustelutiedon varaan.
LUE MYÖS:
Puolan tiedustelutiedot: Venäjä suunnittelee ”vahinkoiskua” Naton alueelle (VU 18.9.2026)