Kotiuduin viikko sitten Berliinistä, jossa kokoontui eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestön ETUC:n 50-vuotisjuhlakongressi.
Selväksi kävi, että huolet Suomessa ovat yleiseurooppalaisia. Työllisyys on Euroopassa pysynyt melko hyvällä tasolla, mutta kasvaneet energiakustannukset kuristavat yritysten kilpailukykyä. Kohonneet elinkustannukset ovat ajaneet kotitaloudet ahtaalle ja huolta toimeentulosta on kaikkialla. Vihreä siirtymä on välttämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta vaikka se luo kasvua ja työtä, se luo myös työttömyyttä ja syrjäytymistä. Uudet teknologiat ja digitalisaatio vaativat osaamista, jota kaikilla ei ole eikä kouluttautuminen ja osaamisen vahvistaminen ole itsestään selvyys.
Punainen lanka tässä suuressa murroksessa ja työelämän muutoksissa on oltava alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Jos ihmiset alasta, ammatista tai tehtävästä riippumatta eivät koe tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti, se syrjäyttää ja luo yhteiskunnallisia ongelmia. Tyytymättömyys voi kanavoitua huonolla tavalla, ja luoda populismille kasvavaa alustaa. Se ei olisi kenenkään etu.
***
Vuoden 2023 palkankorotuksista käydyissä neuvotteluissa vientiteollisuuden palkkaratkaisuista muodostui yleinen linja. Sopimusten erityispiirre on ollut kertaerä. Olemme palkansaajapuolella suhtautuneet niihin nihkeästi, koska ne eivät jää pohjiin. Ostovoiman kanssa kipuileville kertakorvaus antaa jonkin verran välitöntä helpotusta.
Ostovoiman säilyttäminen tulee edelleen olemaan kovalla koetuksella. Inflaatio laukkaa ja korkojakin tultaneen tarkastelemaan ylöspäin. Toimeentulohuolet eivät ole väistyneet.
Kunta- ja hyvinvointialueiden alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjataan tuntuvilla lisäkorotuksilla. Tapa poikkesi aiemmasta, yhdessä osapuolten kesken sovituista erillisistä julkisen alan palkkaohjelmista. Sovittelulautakunnan esitys sai osakseen arvostelua.
Hajautettuun neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään siirtyminen on lisännyt valtakunnansovittelijan työmäärää. Eikä tilanne todennäköisesti lähivuosina muutu, jos hajautettu sopiminen jatkuu. Valtakunnansovittelijan toimiston resursseja olisi vahvistettava palkkaamalla lisää päätoimisilla sovittelijoita.
STTK ei kuitenkaan kannata sovittelutoiminnan yhteyteen perustettavaa erillistä talousyksikköä, joka tuottaisi talous-, palkka- ja ansiokehityslaskelmia. Sovitteluun kohdistuneet paineet johtuvat neuvotteluosapuolten välisten suhteiden muutoksista. Vasta kun työmarkkinaosapuolilla on yhteinen näkemys kehityksen suunnasta, voidaan tehdä työmarkkinoiden toimintaa tukevien instituutioiden laajempia tehtävämuutoksia.
***
Säätytalossa on kuukauden ajan kirjoitettu uutta hallitusohjelmaa. Vaan eihän ohjelman kirjoittaminen neljän puolueen kesken koskaan voi olla helppoa – kirkkoa sovitellaan keskelle kylää, eikä kukaan voi saada kaikkea. Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, ja sen muodostaminen vie sen ajan minkä tarvitsee.
Eduskuntavaalit ovat aina mitä suurimmassa määrin myös työelämävaalit, sillä uusi hallitus päättää monista työntekijöitä koskevista asioista. STTK puoluepoliittisesti sitoutumattomana keskusjärjestönä tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa ja haluamme hyvät ja toimivat suhteet tulevankin hallituksen kanssa. Tuemme hallitusta, kun koemme sen olevan jäsentemme kannalta tarkoituksenmukaista. Olemme kriittisiä, kun koemme hallituksen heikentävän jäsentemme asemaa. Se on meidän roolimme.
Olemme kansakuntana asettaneet tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035, joten on panostettava vihreään ja oikeudenmukaiseen siirtymään.
Suomi harmaantuu ja siksi on huolehdittava työvoiman saatavuudesta, osaamisesta sekä työn ja tekijän kohtaamisesta.
Talouden sopeutuksen on tapahduttava useamman vaalikauden aikana. Eriarvoisuus ja osattomuus eivät saa lisääntyä eikä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista saa tehdä maksumiehiä. Siksi emme kannata heikennysesityksiä työttömyys- ja sosiaaliturvaan.
Työeläkejärjestelmästä toivon poliitikkojen pitävän näppinsä erossa. Julkisen talouden ongelmat liittyvät valtion ja kuntien talouteen, eivät työeläkejärjestelmään, joka on hyvässä kunnossa.
Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyysasteen nostaminen on tärkeää. Tehokkainta on työttömien osaamiseen liittyvien puutteiden tunnistaminen ja tuki sen kehittämiseksi.
Työelämää on välttämätöntä kehittää yhdessä, kolmikantaisesti. Muuten se ei tapahdu oikeudenmukaisesti eikä tasapainoisesti. Selvää on, että emme halua heikennyksiä työehtosopimusten yleissitovuuteen, työntekijöiden irtisanomissuojaan, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai lailliseen työtaisteluoikeuteen. Haluamme, että paikallinen sopiminen tapahtuu työehtosopimusten puitteissa ja henkilöstöä edustavien luottamusmiesten kanssa.
