Eduskunnan täysistunnossa keskustellaan tänään oppositiopuolueiden välikysymyksestä, jossa hallitusta arvostellaan vanhuspalveluiden tilasta, terveyspalveluiden kriisiytymisestä ja vaikeasta hoitajapulasta.
Etenkin pääministeripuolue SDP:tä on arvosteltu kovin sanoin taannoisista vaatimuksista ja puheista 0,7 hoitajamitoitukseen liittyen, mikä johti käytännössä epärealistiseen lainsäädäntöön. Hallituspuolueistakin myönnetään nyt, ettei 0,7 mitoituksen toteutuminen ympärivuorikautisessa hoivassa ole mahdollista huhtikuussa 2023.
Perussuomalaiset – joka on myös mukana kokoomuksen alulle panemassa välikysymyksessä – esitti taannoin kuitenkin vieläkin tiukempaa aikataulua 0,7 hoitajamitoituksen toteuttamiselle. Kirjaus löytyy puolueen vuoden 2020 vaihtoehtobudjetista, josta linjattiin marraskuussa 2019.
”Perussuomalaiset on pettynyt hallituksen linjaukseen, jossa hoitajamitoitus tuodaan voimaan vesitetyssä muodossa vasta aprillipäivänä 2023 ja katsoo, että sitova hoitajamitoitus tulee toteuttaa viipymättä ja tavoitteena tulee olla, että hoitajamitoitus on voimassa elokuun 2020 alussa”, puolue katsoi vaihtoehtobudjetissaan.
Puolue arvioi tuolloin, että mitoitus olisi ollut toteutettavissa lisäpanostuksilla kuntaosuuksiin hoitajien palkkaamiseksi sekä koulutusmäärien nostamisella. Kaiken kaikkiaan puolue esitti näihin toimiin 70:tä miljoonaa euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuratatutkimukset ovat kuitenkin vuosien saatossa osoittaneet, miten vaikean tien päässä 0,7 henkilöstömitoituksen toteutuminen ympärivuorikautisessa hoivassa käytännössä on, ja kuinka ongelmat ja henkilöstöpula ovat kärjistyneet myös kotihoidossa.
