Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviot työterveydestä eivät kestä kriittistä tarkastelua, kirjoittaa kansantaloustieteen emeritusprofessori, sotatieteiden tohtori Vesa Kanniainen Uuden Suomen Puheenvuorossaan.
Kanniainen viittaa kirjoituksessan Helsingin Sanomien juttuun, jossa kerrataan THL:n lausuntoja. Niiden mukaan työterveyshuollon sairaanhoitopalveluissa on terveydenhuollon oikeudenmukaisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä ongelmia, ja työterveys pitäisi uudistaa osana koko Suomen sote-järjestelmää.
Arviotaan THL on perustellut sillä, että suuri osa työnantajista tarjoaa sairaanhoidon palveluja osana työterveyttä, kun lain mukaan sen täytyy kattaa vain työhön liittyvät terveystarkastukset, työkyvyn tukemisen sekä työperäisten sairauksien selvittelyn.
Tämä on THL:n mukaan epäoikeudenmukaista, sillä eri työntekijöillä on erilaiset palvelut eivätkä työelämän ulkopuolella olevat saa kyseisiä palveluita.
– Väitän, että THL:n arviot ovat ideologiset eivätkä kestä kriittistä arviointia. THL tyystin sivuuttaa sen, että työterveyshuolto perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen yksityiseen sopimukseen ja että Suomessa on sopimusvapaus, vaikkakin lainsäätäjän säätelemä, Kanniainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa työterveydessä voittavat sekä työntekijä että työnantaja.
– Toisin kuin julkisen terveydenhuollon tapauksessa hoitoon pääsee heti ja hoito ylläpitää työntekijän suorituskykyä vahvistaen yrityksen tulosta ja verotettavaa tuloa.
Kanniainen toteaa kirjoituksessaan, että työterveydenhuollon kustannukset menevät lopulta työntekijän itsensä maksettavaksi. Siten se rasittaa valtion kassaa erittäin vähän.
– Sitä kautta, että palkatessaan työntekijän rationaalinen yritys osaa ottaa palkkatarjoustaan vähentävänä seikkana etukäteen huomioon työntekijään mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvat terveydenhuoltokustannukset. Voi olla, että suuri yleisö ei tule tätä ajatelleeksi eivätkä työnantajat myönnä näin ajattelevansa, emeritusprofessori kirjoittaa.
Työterveys ei kuitenkaan ole neutraali julkisen talouden kannalta, koska kyseessä on käytännössä veroton etuus työntekijälle. Kanniainen toteaa tämän ratkeavan tekemällä siitä verotettava etuus työntekijälle.
Emeritusprofessori jatkaa toteamalla, ettei julkisen terveydenhuollon toimimattomuus ole syy ajaa työterveyshuoltoa alas.
– Politiikkatavoite ei voi olla, että kukin terveydenhuoltosektori toimii yhtä huonosti. Työterveyshuolto rasittaa julkista taloutta vähemmän kuin on kuviteltu – ja eri tavalla, kuin on tiedostettu. Silti se toimii tehokkaana järjestelmänä. THL:n perustelut sen alasajosta eivät perustu puolustettavissa olevaan analyysiin.
