Inflaation kiihtyessä ovat keskuspankit nostamassa korkoja, mutta päättäjien on hyvä tietää myös koronnostoon liittyvät riskit. Näin sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen Ylen haastattelussa. Professori kuvailee tilannetta ”poikkeuksellisen hankalaksi”.
Ruoan ja bensiinin hintojen noustessa rajusti ovat keskuspankit ryhtymässä toimiin inflaation ja talouden ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Euroopan keskuspankki on jo ilmoittanut nostavansa ohjauskorkojaan heinäkuussa, ja aikaisemmin tällä viikolla Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan eniten lähes 30 vuoteen.
Määttänen kuitenkin muistuttaa, etteivät keskuspankit koronnostoilla voi vaikuttaa inflaation kaikkiin syihin, kuten Ukrainan sotaan.
– On iso riski erehtyä kumpaan tahansa suuntaan, sanoo Määttänen.
Liian rajut koronnostot voivat pahimmillaan aja talouden taantumaan, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Asuntomarkkinat hyytyvät, jos kotitaloudet eivät uskalla ottaa enää uutta lainaa. Toisaalta yritykset saattavat lopettaa investoinnit, jos näkevät korkokustannusten nousevan, Kuppamäki arvioi Ylelle.
Toisaalta myös talouden ylikuumeneminen on asiantuntijoiden mukaan todellinen riski.
– Talouden ylikuumenemisen seurauksena voi syntyä vaarallinen kierre, jossa hintojen nousu johtaa nouseviin palkkoihin ja nousevat palkat taas nouseviin hintoihin, Määttänen sanoo.
– Tietynlainen talouden ylikuumeneminen on jonkin aikaa hyvä tilanne esimerkiksi työntekijöiden kannalta. Mutta kun inflaatio pääsee pysyvästi korkealle tasolle, sen palauttaminen takaisin kahden prosentin tavoitetasolle voi olla kallista.