Professori tylyttää: Rikolliset nuoret nauravat ”asiantuntijoille”

Suomessa on viime vuosina nähty huolestuttavia signaaleja väkivaltarikollisuudesta.
Jalankulkijoita ja poliisiauto Narinkkatorilla Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Jalankulkijoita ja poliisiauto Narinkkatorilla Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yhdysvaltain Wayne State Universityn sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen arvostelee Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusta, jonka mukaan katujengejä ei pidä sekoittaa nuorten katu- ja kouluväkivaltaan.

– Mitäänsanomatonta saivartelua, jonka ainoa tarkoitus on puolustaa vallitsevaa linjaa. Rikolliset nuoret naureskelevat ”asiantuntijoille.” Uhrit, ml. lastensuojelun työntekijät, kärsivät, Savolainen toteaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän on jakanut tilillään Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakisen ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion vieraskynä-kirjoituksen.

Suomessa on viime vuosina nähty huolestuttavia signaaleja väkivaltarikollisuudesta, esimerkkeinä nuorten epäiltyjen väkivalta- ja ryöstörikosten lisääntyminen sekä niin sanottujen katujengien väkivaltaiset rikokset.

– Väkivallan taustalla on erilaisia ilmiöitä, joiden samastaminen luo virheellistä tilannekuvaa. Nykyisessä keskustelussa esimerkiksi katujengit sekä nuorten katu- ja kouluväkivalta sekoittuvat toisiinsa, Kaakinen ja Nuotio kirjoittavat.

Heidän mielestään Suomessa voitaisiin Ruotsin tapaan puhua katujengien sijaan rikollisjengeistä tai rikollisista verkostoista. Näin ero rikoksia tekeviin nuorten ryhmiin voisi pysyä selkeämpänä.

Kaakisen ja Nuotion mukaan katujengit eivät ole Suomessa viime vuosina lisääntyneiden nuorten väkivalta- ja ryöstöepäilyjen taustalla. Kaksikko korostaa, että näiden rikosten tekijät eivät ole rikollisjengien jäseniä vaan alaikäisiä nuoria. Joissain tapauksissa rikoksia tekevät nuorten ryhmät voivat toki omaksua jengimäisiä käytösmalleja.

Jukka Savolainen kiinnittäisi ilmiöiden nimeämisen sijaan enemmän huomiota konkreettisiin toimiin.

Poimintoja videosisällöistämme

– Katujengit, katuväkivalta … ei kai sillä niin väliä miksi tätä kutsutaan. Jotain tarttis tehdä. Hyssyttelyä on jo kokeiltu. Ei auta, Savolainen sanoo Twitterissä.

Hän on jakanut tilillään poliisin Polstat-järjestelmän tilaston, joka näyttää Helsingin poliisin tietoon tulleet alaikäisten ryöstörikosepäilyt tammi-syyskuun ajalta vuosilta 2021 ja 2022. Tutkittavien ryöstörikosten määrässä on suurta kasvua. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

LUE MYÖS:
Kuusi nuorta pahoinpiteli 14-vuotiaan Vantaalla – “Missä tässä maassa mennään?”

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

Mainos