Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen rahoitusmallista puuttuvat kokonaan kannustimet terveyden edistämiseen, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Väestön paremman terveyden sijasta sote-uudistus olisikin hänen mukaansa tarjoamassa kustannusten karsimista ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä.
Sote-maakuntien rahoitus perustuu professorin mukaan vanhanaikaiseen laskennalliseen arvioon, jossa rahaa saa väestön sairastavuuden ja demografisten tekijöiden perusteella.
– Hiukan karrikoiden voi ao. rahoitusperusteesta sanoa, että mitä sairaampana onnistut pitämään sote-maakunnan väestösi, sitä enemmän rahoitusta saat sen sijaan, että toimintaa palkittaisiin alueen väestön terveyden parantamisesta, Lehtonen sanoo blogikirjoituksessaan Uudessa Suomessa.
Kulujen karsimiseen sen sijaan on hänen mukaansa kannustimia tarjolla. Lakiesitysten luonnoksessa sote-maakuntien rahoitus tarkistettaisiin etukäteen 80-prosenttisesti vastaamaan arvioitua palvelutarpeen kasvua.
– Jos maakunnat eivät pysty vähentämään kulujaan valtion osoittamaa määrärahaa vastaavaksi, menettävät ne lakipaketin tarjoaman vähäisenkin päätösvallan asioistaan.
Lehtosen mukaan sote-maakunnissa ei ole rahoituksen osalta montaa voittajaa. Ne sote-maakunnat joissa omat verotulot eivät nyt riitä tarvittavien palvelujen tuottamiseen jäisivät uudistuksen jälkeenkin ilman tarvittavaa rahoitusta.
– Myös Uudenmaan sote-maakuntien rahoitus vähenisi nykytilanteeseen nähden arviolta n. 400 milj. eurolla, josta HUSin osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Tämä tarkoittaisi n. 1500 henkilötyövuoden vähentämistä Uudenmaan nykyisestä erikoissairaanhoidosta.