Suomi ei ole ainoa maa, jossa puolueet harrastavat kyseenalaista ehdokasasettelua. Samanlaista taktikointia tapahtuu eurovaaleissa ympäri EU-maita, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.
– Se on epärehellistä, hän toteaa Lännen Medialle.
Esimerkiksi Italiassa puolueiden johtajat tai muut keskeiset henkilöt ovat keränneet puolueille ääniä, vaikka heillä ei ole ollut aikomustakaan siirtyä europarlamenttiin. Raunion mielestä puolueet ajavat oman menestyksensä vaalien läpinäkyvyyden ja legitimiteetin edelle. Ehdokkaiden pitäisi vähintään kertoa suoraan, mitä he aikovat tehdä, jos tulevat valituksia europarlamenttiin.
– Kyllähän he kaikki sen tietävät, Raunio sanoo viitaten ehdokkaiden puheisiin, että he vielä miettivät, mitä tekevät, jos tulevat valituiksi.
Lainsäädännöllisin keinoin asiaan puuttuminen on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijan Timo Miettisen mukaan vaikeaa.
– Asia on kansalaisten demokraattisten taitojen varassa – ei pidä äänestää sellaista ehdokasta, joka ei ole europarlamenttiin varsinaisesti pyrkimässä, hän sanoo.
Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma muistuttaa, että politiikan perusoikeuksiin kuuluu se, että ihmiset voivat asettua ehdolle ja äänestäjät voivat vapaasti äänestää ehdokkaita. Näiden poliittisten perusoikeuksien muuttaminen olisi Aunesluoman mukaan erittäin ongelmallista. Silti kyseessä on hänen mukaansa hankala moraalinen kysymys, joka liittyy äänestäjän kuluttajansuojaan.
– Taktikointi ei ole hyväksi demokratialle, eikä se ole omiaan lisäämään europarlamenttivaalien arvostusta, Aunesluoma sanoo.
LUE MYÖS:
HS: Poliitikkojen kootut selitykset tuplaehdokkuudesta
Euroehdokkaat eivät ota paikkoja vastaan – ”ei enää järjen häivää”