Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio hämmästelee viiniin etämyyjiin kohdistuvia rikosprosesseja, sillä rikostutkimusta tehdään ilman lain nimenomaista säännöstä, kertoo Kauppalehti.
Julkisuudessa on ollut esillä viinialan yrittäjä Juha Berglundiin kohdistuva epäily törkeästä alkoholirikoksesta.
– Etämyyntikieltoa ei ole, ja komission mukaan kategorinen etämyyntikielto ei ole sallittua. Tällaisessa olosuhteessa rikosprosessi maahantuojia vastaan tuntuu todella perusteettomalta, Juha Raitio sanoi KL:lle.
Eduskunta hyväksyi alkoholilain kokonaisuudistuksen joulukuussa 2017, eikä laissa ei ole etämyyntikieltoa. Tämä on Raition mukaan olennainen asia.
Lain valmistelujen yhteydessä EU-komissio torppasi kahteen otteeseen suomalaisten lainsäätäjien ajatukset etämyynnin kieltämisestä.
Visnapuuta ei pidä sekoittaa etämyyntiin
Komission mukaan etämyynti kuuluu SEUT 34 -artiklan piiriin, eli tavaroiden vapaan liikkuvuuden piirin. Etämyynti ei Raition mukaan kuuluu SEUT 37 -artiklaan, johon sosiaali- ja terveysministeriö vetoaa.
– SEUT 37 -artiklan piirin kuuluvat monopolit. Alkolla ei ole maahantuontimonopolia, vaan vähittäismyyntimonopoli, Raitio tähdentää KL:lle.
Etämyynnin kieltäjät vetoavat usein niin sanottuun Visnapuu-tapaukseen, jossa internetsivuston kautta alkoholijuomia myynyt virolaisyrittäjä tuomittiin rangaistukseen alkoholirikoksesta. Yrittäjä oli tuonut juomat Virosta Suomeen ja toimittanut ne täällä ostajien koteihin. Alkoholin kuljetusta ei siis ollut annettu ulkopuolisen kuljetusliikkeen tehtäväksi.
Visnapuun tapauksessa kyse oli kielletystä vähittäismyynnistä, eikä Raition mukaan Visnapuuta pidä sekoittaa etämyyntiasiaan.
Komissio on käynnistänyt Suomea vastaan EU-Pilot-tutkintamenettelyn, jossa selvitetään, onko Suomi rikkonut unionin lakeja. Ylen mukaan Suomella on 14. huhtikuuta asti aikaa vastata komissiolle.
Vastauksesta riippuen komissio voi käynnistää virallisen rikkomusmenettelyn ja nostaa lopulta kanteen Suomea vastaan EU-tuomioistuimessa. Jos Suomelle langetettaisiin tuomio, etämyyntikiellosta kärsineet tahot voisivat nostaa valtiota vastaan vahingonkorvausvaateita.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Alkoholin etämyyntisotku on viranomaisen törkeyden huippu