Iltalehti kysyi Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Sakselalta, millaisissa paikoissa koronavirus yleisimmin tarttuu. Sakselan mukaan ”viruslingoiksi” kutsutut paikat eivät ole kovin yllättäviä, vaan sellaisiksi kutsutut paikat ja tilaisuudet voi usein tunnistaa omaan logiikkaan luottamalla.
– Esimerkiksi kaupat eivät ole olleet viruslinkoja meillä tai maailmalla. Viruslingot ovat olleet sellaisia tapahtumia, joihin on ahtautunut paljon ihmisiä ja joita voi maalaisjärjelläkin epäillä viruslingoiksi, Saksela sanoo IL:lle.
– Tapahtumat, joissa on ollut paljon COVID-19-tartuntoja, ovat olleet sisätiloissa. Tapahtumissa on ollut paljon ihmisiä ahtautuneena samaan tilaan.
Usein viruslinkoihin liittyy myös juhliminen. Saksela nostaa yhdeksi esimerkiksi Itävallassa sijaitsevan Kitzloch-nimisesen after ski -baarin, josta ainakin 17 suomalaista yliopisto-opiskelijaa sai samaan aikaan tartunnan.
– Tartunnat ovat levinneet paikoissa, joissa useat ihmiset ovat tanssineet, laulaneet ja juhlineet, Saksela summaa.
– Ehkä sekin vaikuttaa taudin leviämiseen, että kun musiikki on äänekkäällä, niin ihmiset joutuvat korottamaan ääntään. Pisaroita kun ei lentele vain yskiessä, vaan myös puhuessa ja huutaessa.
Professorin mukaan vaikuttaisi jo nyt siltä, että suurin osa tartunnoista on peräisin niin sanotuista supertartuttajista. Verkkouutiset kertoi tällaisesta esimerkiksi tästä löytyvässä jutussaan.
Vaikka esimerkiksi liikennevälineiden on pelätty muodostuvan viruslingoiksi, ei Sakselan mukaan tästä ainakaan vielä ole näyttöä.
– Vaikka on osoitettu, että virus säilyy laboratorio-oloissa melko pitkään pinnoilla, niin etupäässä tartunnat ovat tapahtuneet tuoreista pärskeistä ja pisaroista, kun ihmiset ovat olleet tiheässä.
– Lingot ovat ennen kaikkea ihmisiä itsejään.