Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall arvostelee kovin sanoin kuntien omistajaohjausta sähkön hinnannousun aikana. Asiasta uutisoi Iltalehti.
Sähkölaitosten merkittävinä omistajina kunnat voisivat pyrkiä niin halpaan sähköön kuin mahdollista, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näin ei ole käynyt. Stenvallin mukaan kunnat ovat osoittautuneet kriisin ”heikoksi lenkiksi”.
– Vain harva kuntapäättäjä on julkisuudessa tullut esiin ajatuksella, että kunta haluaa asukkaille niin kohtuuhintaista sähköä kuin mahdollista, hän sanoo.
Kuntien toiminta nakertaa luottamusta niiden toimintakykyyn ja herättää kysymyksiä siitä, minkä takia kunnat ylipäätään ovat omistajia jos omistajuudella ei voi vaikuttaa, Stenvall sanoo. Kysymys on professorin mukaan jopa julkisen hallinnon omistajuuden oikeutuksesta.
– Voidaan sanoa, että monia omistajakuntia on ohjannut enemmänkin halu saada sähkömyynnistä mahdollisimman suuria voittoja omaan budjettiin kuin turvata sähkön hinnan kohtuullisuus ja auttaa yhteiskuntaa selviytymään nykytilanteessa.
– Tämä on nostanut esiin kysymyksen siitä, voiko kuntiin luottaa kriiseissä.
Stenvallin toteaa, että energiamarkkinat ovat monimutkaiset ja kohtuulliset voitot hyväksyttäviä. Kriiseissä epäreiluuden ja hyväksikäytön kokemukset voivat kuitenkin hajottaa yhteiskuntaa, hän sanoo.
– Sähkökriisissä hallitus on tehnyt melko hyvin hommansa ja yrittänyt ratkaista kriisiä. Ahneet kunnat ovat olleet tämän kriisin heikko lenkki.
Esimerkiksi sähkölaitosten toimitusvelvollisuus on Stenvallin mukaan toistaiseksi jäänyt ”aika lailla kuolleeksi kirjaimeksi”.
Kuntien omistajuus tulee jatkossa korostumaan, Stenvall painottaa.
– Kuntapäättäjät ja energiayhtiöiden johtajat keksivät epämääräistä retoriikkaa. He puhuvat monitahoisesta ongelmasta. Loppujen lopuksi kysymys on paljon yksinkertaisempi. Tehdäänkö kaikki sen eteen, että sähkön hinta on mahdollisimman kohtuullista ja autetaan Suomi selviytymään tästä kriisistä, hän sanoo.
