Ukrainan sodan on arvioitu muodostuneen yhä selvemmin kulutussodaksi, jossa puolustava osapuoli vaikuttaa olevan yleensä vahvemmilla.
King’s College -yliopiston sotatieteiden emeritusprofessori Lawrence Freedmanin mukaan on hätkähdyttävää, kuinka vähän Venäjän joukot ovat pystyneet etenemään helmikuun lopun jälkeen. Kiovan hyökkäyksen epäonnistumisen ja Mariupolin miehittämisen jälkeen Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyksen Luhanskin alueella, jossa eteneminen on ollut hyvin hidasta.
Ukraina on vallannut pieniä alueita takaisin Harkovan ja Hersonin luona sekä vapauttanut Käärmesaaren.
– Mutta jos puolustava osapuoli pysyy näin vahvana, niin miten sota voi loppua? Venäjä on turhautunut siihen, etteivät he ole saavuttaneet edes minimitavoitettaan Donbasin valtaamisesta. Noin 20 prosenttia Ukrainasta on samalla yhä brutaalimman miehityksen alaisena, Lawrence Freedman kirjoittaa Comment is Freed -julkaisussa.
– Jopa paljon hehkutettu Ukrainan hyökkäys Hersonissa vaikuttaa olevan toistaiseksi estetty venäläisten siirrettyä puolustuksen tueksi tuhansia sotilaita. Tämän vuoksi Donetskin alueella odotettu hyökkäys tuskin saavuttaa suurempaa menestystä, Freedman jatkaa.
Kulutussodan vastakohta on liikkuva sodankäynti, joka tekee ratkaisevan voiton saavuttamisesta todennäköisempää. Molempien osapuolten haasteena on hyviin puolustusasemiin kaivautuneiden yksiköiden voittaminen. Suuren mittakaavan vastahyökkäykset voivat altistaa joukot muun muassa tykistötulelle.
Emeritusprofessorin mukaan miesvoima tuskin loppuu Venäjältä raskaista tappioista huolimatta, mutta täydennysjoukkojen laadusta, motivaatiosta ja johtamisesta joudutaan tinkimään.
– Varhaisen liikekannallepanon vuoksi Ukrainalla on riittävästi joukkoja ja heidän taistelutahtonsa on korkealla tasolla. Mutta monet heidän parhaista yksiköistään ovat kärsineet suuria tappioita, joten uusien sotilaiden kouluttamisessa kestää aikansa. Heitä ei voi heittää ennenaikaisesti sellaiseen taisteluun, johon he eivät ole valmiita, Lawrence Freedman sanoo.
Hyökkääjä on joutunut ottamaan käyttöön kalustoa varastoistaan, sillä esimerkiksi modernimmat ohjusjärjestelmät alkavat jo olla lopuillaan. Ukrainalla on vähemmän tykistöä, lentokoneita ja ohjuksia, mutta aseavun vuoksi sillä on käytössään hyvin moderneja aseita.
Freedmanin mukaan Venäjän komentoasemien, ammusvarastojen ja lentotukikohtien haavoittuvuus on ollut hätkähdyttävää. Viime viikkojen tapahtumien voi tulkita osoittavan, että konflikti on kääntymässä Ukrainan eduksi.
– Venäjän asevoimien tilanne on heikentymässä, eikä länsimaiden tuki Ukrainalle ole horjunut. Kehitys suosii näin ollen Ukrainaa. Jossain vaiheessa Vladimir Putinin on kätyriensä kanssa arvioitava, kuinka kauan he voivat teeskennellä, että Venäjällä on vielä uskottava polku voittoon, emeritusprofessori sanoo.
Very good analysis of the various forms of attrition in the war in Ukraine by @LawDavF. I'd add that another battlefield of attrition is the minds of Russian citizens and elites who still expect things to get better and/or to return to the status quo ante.https://t.co/Z964VQ8Abn
— András Tóth-Czifra 🇺🇦 (@NoYardstick) August 15, 2022
