Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Kiinaan 14.–15. tammikuuta 2019.
Presidentti Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio katsoo, että vuosi sitten Kiinasta Ähtäriin saapuneiden pandojen merkitystä Suomen ja Kiinan suhteiden sinettinä on yliarvioitu.
– Ei Suomella ole mennyt Kiinan kanssa erityisen hyvin. Pandoihin liitettiin täällä Suomessa aika paljon ylimääräistä poliittista merkitystä, jota taustalla ei ilmeisesti todellisuudessa ollut, Kallio sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa Suomen ja Kiinan väliset suhteet eivät eroa muiden EU-maiden ja Kiinan välisistä suhteista. Suomi on EU-maana ollut mukana monissa EU:n kannanotoissa, jotka eivät Kiinaa miellytä.
Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Mikael Mattlinin mukaan Suomella on kuitenkin ollut muihin pieniin EU-maihin verrattuna aika läheinen suhde Kiinaan.
Hän kertoo viime vuoden olleen jonkinlainen käännekohta suhtautumisessa Kiinaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Eri tahoilla herättiin keskustelemaan Kiinasta aiempaa kriittisemmin äänensävyin.
– Näissä keskusteluissa on syytä olla hereillä. Suomellahan on perinteisesti ollut aika läheinen suhde Kiinaan, ainakin verrattuna moneen muuhun pieneen EU-maahan. Olemme pitkään korostaneet yhteistyön positiivisia puolia, emme niinkään riskejä, Mattlin sanoo Verkkouutisille.
– Meille tämä muuttunut ilmapiiri on siksi ollut isompi herätys kuin sellaisille maille, joilla ei ole ollut niin tiiviit suhteet Kiinaan ja joilla on jo pitkään ollut kriittisempi suhtautuminen, Mattlin toteaa.
Mattlin pitää Ruotsia valaisevana vertailukohtana. Ruotsin ja Kiinan välisissä suhteissa on ollut useita hankauskohtia viime aikoina.
– Pari Ruotsin kansalaista on ollut pidätettynä Kiinassa, eikä taannoinen kiinalaisturistien hotellitapauskaan parantanut välejä. Norjakin sai Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen (kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle vuonna 2010) jälkeen kokea monen vuoden ajan miltä tuntuu, kun Kiina valtiona on tyytymätön. Sen jälkeen Norja onkin ollut aika nöyrä, Mattlin sanoo.
Yhteinen talviurheiluvuosi
Presidentti Niinistön valtiovierailun ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqiangin ja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari.
residentti Niinistö ja rouva Haukio osallistuvat vierailullaan myös Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin. Presidentti Niinistö ja presidentti Xi sopivat maiden välisen talviurheilun teemavuoden järjestämisestä presidentti Xin Suomen valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017.
Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Vierailulla ovat lisäksi mukana Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Suomen ja Kiinan välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Presidentit Niinistö ja Xi ovat tavanneet useita kertoja. Edellinen tapaaminen oli huhtikuussa 2017, kun Presidentti Xi oli puolisonsa Peng Liyuanin kanssa valtiovierailulla Suomessa. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio olivat virallisella vierailulla Kiinassa vuonna 2013.