Suomessa toimii tällä hetkellä noin kymmenen tunnistettua katujengiä ja niissä vaikuttaa arviolta ainakin sata ihmistä, kertoo poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
– Jengiläiset ovat pääosin nuoria aikuisia, vaikka yksittäisiä alaikäisiä on mukana. Katujengi-ilmiön juuret ovat pääkaupunkiseudulla, mutta se vaikuttaa nostavan päätään myös maan muissa suuremmissa kaupungeissa, Heikinheimo toteaa blogissa.
Heikinheimon mukaan katujengi-nimitys on perusteltu, sillä poliisin tunnistamat ryhmät leimautuvat tiettyihin kaupunginosiin, joissa esiintyy huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta, kuten ryhmien välistä väkivaltaa.
– Edelleen ryhmien somekäyttäytyminen kielii vahvasta aluesidonnaisesta ryhmäajattelusta, jota ryhmien itselleen luomat tunnukset vahvistavat.
Heikinheimon mukaan katujengiläisiksi tunnistetuilla nuorilla on havaittu poikkeuksellisen kielteinen suhtautuminen yhteiskuntaan ja sen toimijoihin, kuten poliisiin. Nuoret ihannoivat ylellistä elämäntapaa, jota kuvataan gangsta-rap -musiikissa ja true crime -sarjoissa.
– Rikostorjunnan näkökulmasta on kohtalonkysymys, millaiseen suuntaan yhteiskunnan arvot ylipäänsä liikkuvat ja tuleeko rikollisen elämäntavan ihannoimisesta hyväksyttävämpää.
Poliisijohtajan mukaan poliisi tarvitsee riittävät toimivaltuudet sekä riittävän määrän poliiseja tutkimaan tapahtuneita rikoksia. Ilmiön tehokas torjunta edellyttää lainsäädännön tarkastelua, Heikinheimo toteaa.
– Kenenkään pikkulapsen toiveammatti ei ole tulla rikolliseksi – on löydettävä ratkaisu siihen, mikä menee vikaan, että nuorella aikuisella siitä tulee sellainen.
Poliisin blogi: Katujengi-ilmiön pysäyttäminen ei ole yksin poliisi käsissä https://t.co/bFVMklI4HH #poliisi
— Suomen poliisi (@SuomenPoliisi) November 14, 2022
