Napapyörre eli polaaripyörre syntyy napa-alueen ympärille talviajaksi suurten lämpötilaerojen seurauksena. Mitä suurempia napa-alueen ja tropiikin väliset lämpötilaerot ovat, sitä voimakkaampi pyörteestä muodostuu.
Forecan mukaan pyörre pysyy pitkän ajan ennusteessa voimakkaana, mikä tarkoittaa että kylmä ilmamassa pysyy Pohjoisnavan tuntumassa eikä valu sieltä etelämmäs. Kun polaaripyörre heikkenee, alkaa kylmää ilmamassaa valua alaspäin.
Alkava helmikuu on todennäköisesti pääosin leuto, mutta ei enää yhtä leuto kuin tammikuun loppu. Forecan ennustemalleissa on merkkejä siitä, että Skandinaviaan muodostuu viikonlopun aikana korkeapaine, jonka itäpuolitse Suomeen pulpahtaa kylmempää ilmaa Jäämereltä.
Vaikka polaaripyörre näyttääkin puhkuvan lopputalven tavanomaista vahvempana, ei se kaikkialle takaa leutoja talvisäitä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on ollut ja on poikkeuksellinen talvi.
Polaaripyörre ei vaikuta talven edetessä merkittävästi heikkenevän tai hajoavan, mutta joskus sen eteläreuna voi aaltoilla kauemmas etelään. Pyörre hajoaa luonnollisista syistä viimeistään huhtikuun aikana, kun napa-alue lähtee kunnolla lämpenemään ja lämpötilaerot eteläisempien leveysasteiden välillä pienenevät.
Sitä, saapuvatko kylmät ilmat vasta silloin kun kalenteri näyttää jo kevättä, on vielä liian aikaista ennustaa.