Yksityisellä sektorilla suurin työllistämispotentiaali on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen vuoksi pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen on ollut keskiössä Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinauudistuksissa. Kun uudistukset ovat nyt astuneet voimaan, niin tuloksia on syytä odottaa suhdanteen kääntyessä nousuun.
Viimeiset vuodet ovat olleet hankalaa aikaa erityisesti palvelualojen pienille yrityksille. Korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan saivat aikaan sen, että inflaatio nousi palkkoja enemmän ja kansalaisten ostovoima heikkeni. Samaan aikaan korot nousivat, joka vaikutti erityisesti asuntovelallisten kulutusmahdollisuuksiin. Nyt suunta on kääntynyt. Inflaatio on pudonnut alle prosenttiin ja palkat ovat nousemassa 2,5 prosentin tasolla vuosittain eli ostovoima kääntyy selvään kasvuun. Korot ovat jo tulleet EKP:n päätöksen johdosta selvästi alaspäin.
Orpon hallituksen työmarkkinareformeilla on vaikutettu asioihin, jotka eivät ole suhdanteista riippuvaisia. Tärkein oli paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ja myös niihin yrityksiin, joissa ei ole luottamusmiestä. Näin TES:n sallimat joustot tulivat mahdolliseksi kaikille yrityksille, ei vaan suurille yrityksille.
Parasta aikaa eduskunta käsittelee yt-lain muutosta, jossa soveltamisalan alarajaa nostetaan 20:stä 50:een. Se tarkoittaa sitä, että byrokratia kevenee huomattavasti niiden yritysten osalta, joiden työntekijämäärä on 20-50 välillä. Tämä on perusteltua, koska yritysten kokoluokalla on suuri merkitys. Kahdenkymmenen hengen yrityksessä yrittäjä itse on usein vielä kädet savessa suorittavassa työssä mukana, kun taas yli 50 hengen yrityksessä on jo yleensä töissä joku, joka keskittyy henkilöstöhallintoon.
Seuraavana eduskuntaan on tulossa henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen. Tällä pyritään ennen kaikkea lisäämään rekrytointirohkeutta pk-yrityksissä. Pienelle yritykselle uuden työntekijän palkkaaminen on iso investointi. Muutaman hengen yrityksessä virherekrytointi voi kaataa jopa koko yrityksen. Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallinen syy, kun aiemmin vaadittiin myös painava syy. Käytännössä se tarkoittaa, että irtisanomiskynnys alenee, mikä vähentää rekrytoinnin riskiä.
Erittäin tärkeä uudistus työvoiman tarjonnan kannalta on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus, jolla työnteon kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan on parannettu merkittävästi. Käytännössä se tarkoittaa, että nyt on taloudellinen kannustin ottaa työtä vastaan hieman kauempaakin kotoa ja myös toiselta toimialalta kuin aikaisemmin. Tämä uudistus osaltaan takaa sen, että kotimaista työvoimaa on paremmin tarjolla, kun talous lähtee kasvuun.
