Verkkouutiset

Pitkän ajan ennusteiden osuvuus riippuu vuodenajasta sekä alueesta, johon ennuste laaditaan. Paras osuvuus niillä on tropiikissa. Euroopassa käyttökelpoisia pitkiä ennusteita tehdään tällä hetkellä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Pitkän ajan sääennusteet kertovat todennäköisyydestä

Ilmatieteen laitos ei vielä pysty ennustamaan tulevan talven säätä.

Tuleeko talvesta kylmä, pohtii nyt moni sähkölaskuaan seuraava suomalainen. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF julkaisee kuukausiennustetta, jossa arvioidaan säätä seuraavan neljän viikon ajalle.

Viimeisimmän kuukausiennusteen mukaan 3.–30.10. koko maassa on tavanomaista lauhempaa, lukuun ottamatta jakson toista viikkoa, jolloin tavanomaista lauhempaa on vain maan etelä- ja keskiosassa.

ECMWF:n ennusteiden perusteella ei voi kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevan talven säästä. Korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, sään vaihtelevuus on luonnostaan suurta, mikä vaikeuttaa pitkän ajan ennusteiden tekemistä.

– Vielä on liian aikaista ennustaa, tuleeko talvesta kylmä vai leuto, sanoo toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta.

Sää vaikuttaa sekä energian kulutukseen että uusiutuvan energian tuotantoon. Sähkön kulutukseen vaikuttaa eniten ilman lämpötila. Talvella lämpötila vaikuttaa lämmitystarpeeseen ja kesällä jäähdytykseen.

Hyrkkäsen mukaan myös energian tuotantoon vaikuttavat useat sääparametrit.

– Tuulienergian tuotanto on riippuvainen tuulen nopeudesta. Aurinkoenergian tuotanto riippuu auringon säteilymäärästä, joka vaihtelee pilvisyyden ja vuodenajan mukaan. Vesivoiman tuotantoon vaikuttavat puolestaan sademäärä, haihtuma sekä lumen sulamisnopeus ja -määrä.

Suursäätila, kuten suihkuvirtaukset tai pidemmäksi aikaa paikalleen jäävät matala- tai korkeapainealueet, vaikuttaa sekä energian kulutukseen että sen tuotantoon.

– Esimerkiksi Skandinavian yllä oleva sulkukorkeapaine voi aiheuttaa talvella pitkän pakkasjakson ja lisätä lämmitystarvetta, Hyrkkänen sanoo.

Sulkukorkeapaineen vaikuttaessa säähän tuulet ovat usein heikkoja, mikä vähentää tuulienergian tuotantoa.

Pitkän ajan ennusteet tukevat sääherkkiä toimijoita

Tarkasti tiettyyn ajankohtaan ja paikkaan liittyvää säätietoa esimerkiksi lämpötilasta, tuulesta, pilvisyydestä ja sateisuudesta voidaan ennustaa Hyrkkäsen mukaan parhaimmillaan noin kymmeneksi vuorokaudeksi eteenpäin.

Pitkän ajan ennusteet sen sijaan kertovat sääolosuhteista tätä pidemmälle, jopa kuukausiksi eteenpäin.

– Näin pitkälle voidaan kuitenkin ennustaa vain keskimääräisiä sääolosuhteita, ei enää päivittäisen sään yksityiskohtia. Pitkän ajan ennusteet kertovatkin ennustejakson keskimääräisestä säätyypistä kuten korkeapaineesta, matalapaineesta, lämpimyydestä, kylmyydestä, sateisuudesta ja kuivuudesta.

– Pitkän ajan ennusteet eivät yleensä kerro onko talvi kylmä vai leuto vaan sen, kuinka suurella todennäköisyydellä talvi on kylmä tai leuto, sanoo tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Hänen mukaansa pitkän ajan ennusteiden osuvuus riippuu vuodenajasta sekä alueesta, johon ennuste laaditaan. Paras osuvuus niillä on tropiikissa. Euroopassa käyttökelpoisia pitkiä ennusteita tehdään tällä hetkellä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.

Karpechkon mukaan vaikka Euroopassa ennusteen osuvuus on vielä vaatimaton, ennusteet kehittyvät nopeasti ja niistä on tulossa yhä käyttökelpoisempia sääherkillä toimialoilla, kuten energian, matkailun, maatalouden, metsänhoidon ja vakuutuksen piirissä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS