Itärajan kaikkia rajanylityspisteitä pidetään suljettuna 11. helmikuuta saakka. Julkisuudessa on pohdittu, miten Suomen pitäisi toimia tilanteessa, jossa rajan yli pyrkii tulemaan ihmisiä suluista huolimatta. Keskustelua on käyty niin kutsutun push back -menettelyn mahdollistamisesta suljetun rajan yli pyrkijöiden kohdalla.
Se tarkoittaisi ihmisten palauttamista rajalta takaisin Venäjälle ilman mahdollisten turvapaikkahakemusten käsittelyä. Tällaista käytäntöä on sovellettu viime vuosina esimerkiksi Latviassa, Liettuassa ja Puolassa niin sanotun välineellistetyn maahantulon estämisessä.
Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö menettelyä varten säätää laki.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, sosialidemokraattien, keskustan ja vihreiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat Verkkouutisten kyselyyn.
Vasemmistoliiton, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ryhmyreiltä ei saatu vastauksia.
Neljä ryhmyriä suhtautuu myönteisesti push back -menettelyä koskevan lain säätämiseen. Yhden vastaajan mielestä lakia ei pitäisi säätää.
Matias Marttinen (kok.):
”Kyllä. Välineellistetyssä maahantulossa on kyse hybridivaikuttamisesta. Hallitus on perustellusti asettanut kansallisen turvallisuuden etusijalle ja valmistelee keinoja, joilla vaikuttamiseen voidaan vastata. Push back -menettelyn on hyvä olla eräs selvitettävistä keinoista.”
Jani Mäkelä (ps.):
”Kyllä pitäisi. Tällä hetkellä kansainvälisen suojelun prosessia käytetään räikeästi hyväksi työ- ja elintasoperäisen siirtolaisuuden välikappaleena, ihmissalakuljetuksen kauppatavarana ja myös välineellistetyssä muodossaan valtiollisen hybridivaikuttamisen keinona. Sellainen toiminta on saatava loppumaan.
Ainoa keino saada se tosiasiallisesti loppumaan, on luoda sellainen poistyöntävä tekijä, että mahdolliset tulijat lähtömaissa eivät voi pitää riittävän todennäköisenä rajan ylittämisen ja EU:n alueelle pääsyn mahdollisuutta. Heti jos riittävä todennäköisyys on olemassa, yrittäjiä tulee riittämään.”
Tytti Tuppurainen (sd.):
”Kyllä. Suomen viranomaiset toimivat aina lakien mukaan ja noudattaen Suomea sitovia kansainvälisoikeudellisia normeja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan eräissä rajoitetuissa tilanteissa on mahdollisuus palauttaa rajan yli väkisin pyrkiviä takaisin ottamatta vastaan turvapaikkahakemusta. Ihmisoikeustuomioistuin on asettanut menettelylle myös tiukat reunaehdot.
Kun näyttää mahdolliselta, että tällaiseenkin tilanteeseen voidaan itärajalla joutua, pitää tilanteeseen varautua lainsäädännössä hyvissä ajoin. Lakiin on perusteltua ottaa mahdollisimman selkeät säännökset toiminnan perusteista sekä sen rajoista, joihin viranomaiset voivat sitten tarvittaessa nojautua.”
Antti Kurvinen (kesk.):
”Kyllä. Rajaviranomaisemme tarvitsevat toimivat ja selkeät lakiin perustuvat työkalut torjua kaikenlaisia hybridiuhkia, kuten välineellistetty maahantulo. Kaiken lähtökohtana tulee olla itsenäisyytemme ja Suomen rajojen puolustaminen. Jos tilanne rajalla kärjistyy nopeasti, niin silloin ei ole enää aikaa miettiä, mikä on sallittua ja mikä ei.
Vastuu tässä on hallituksella, joka päättää lakiesitysten antamisesta eduskunnalle. Vastuuta ei voi ulkoistaa esimerkiksi rajaviranomaiselle.”
Atte Harjanne (vihr.):
”Ei. Push back -menettelyssä on ilmeinen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten rikkomisen riski.”
Rajamenettelylakia valmistellaan
Verkkouutiset kysyi edelliseen kysymykseen kyllä vastanneilta, pitäisikö tällainen menettely sisällyttää sisäministeriössä valmisteluvaiheessa olevaan rajamenettelylakiin vai pitää erillisenä kokonaisuutena.
Rajamenettelylakia valmistellaan sisäministeriössä. Se on tarkoitus saada lausuntokierrokselle mahdollisimman pian. Tämän jälkeen on vuorossa lain jatkovalmistelu ja eduskunnan käsittely.
Lakihankkeessa tuodaan Suomen lainsäädäntöön EU:n turvapaikkadirektiivin mukainen keino käsitellä Suomeen saapuneiden maahantulijoiden turvapaikkahakemuksia tarvittaessa hyvin nopeassa menettelyssä. Hakemukset voitaisiin käsitellä heti rajalla tai rajan läheisyydessä niin, etteivät hakijat voisi liikkua vapaasti Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Menettelyllä voidaan ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.
EU-direktiivin mukaan rajamenettelyä voitaisiin soveltaa vain ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin hakemuksiin, joiden arvioidaan olevan todennäköisesti perusteettomia. Kielteinen päätös voitaisiin siis jatkossa antaa rajalla nopeutetulla menettelyllä EU:n direktiivin mahdollistamalla tavalla.
Matias Marttinen:
”Keskeistä on saada riittävät toimivaltuudet käyttöön, ei se, miten tämä lainsäädäntöteknisesti toteutetaan.”
Jani Mäkelä:
”Kysymykseen säätämisprosessista, otan vain sen kannan, että tällainen lainsäädäntö tarvitaan mahdollisimman pikaisesti, riippumatta minkä mukana se tuodaan tai tuodaanko erikseen. Sen on oltava tietenkin toteutettavissa ja lainsäädäntöprosessista kunnialla läpi vietävässä muodossa, sekä toimittava tarkoitetulla tavalla.”
Tytti Tuppurainen:
”Asiallisesti mahdolliset push back -menettelyä koskevat säännökset kuuluvat luontevimmin rajavartiolakiin, kun taas rajamenettelyn käyttöönottoa koskevia säännöksiä valmistellaan ulkomaalaislakiin. Muiltakaan osin näillä kahdella asialla ei ole sellaista kiinteää yhteyttä tai riippuvuutta toisistaan, joka vaatisi näiden asioiden käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena.
Mahdolliset push back -menettelyä koskevat säädökset vaativat tarkkaa ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa koskevaa pohdintaa ja valmistelua. Siksi mahdolliset muutokset rajavartiolakiin on perusteltua valmistella niiden tarvitsemassa aikataulussa riippumatta muista lakiesityksistä.”
Antti Kurvinen:
Antti Kurvinen ei vastaa suoraan kysymykseen. Hän soimaa hallitusta hidastelusta ja viittaa viime hallituskaudella annettuun esitykseen rajamenettelylaista. Hänen mukaansa rajaturvallisuus on nähtävä kokonaisuutena, johon kuuluu poliittinen ohjaus, toimivat ja erilaiset uhkatekijät huomioiva lainsäädäntö sekä rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten suorituskyky.
Hänen mielestään rajamenettelylain antamista eduskunnalle tulisi kiirehtiä, ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää muilla hybridiuhkien torjuntaan liittyvillä esityksillä.
”Sen sijaan hallituksella näyttää olevan aikaa tuhlata sisäministeriön rajallisia lainvalmisteluvoimavaroja kaikkeen ei-kiireelliseen. Esimerkiksi tällä viikolla on lähetetty lausuntokierrokselle ulkomaalaislain muutos, jolla estetään turvapaikanhakijan siirtyminen työperäiseksi maahanmuuttajaksi. Tämäkin aika olisi voitu käyttää rajamenettelylain valmisteluun.”
Atte Harjanne
Vaikka Atte Harjanne suhtautuu kielteisesti push back -menettelyä koskevan lain säätämiseen, hän vastaa silti rajamenettelylakia koskevaan kysymykseen:
”Rajamenettelylain muutoksia on puolestaan vaikea vielä arvioida, kun hallitus ei ole vielä antanut esitystä, mutta edellisen hallituksen valmistelemaa ja ministeri Mikkosen esittelemää rajamenettelylakia kannatimme. Sen jymähtämisestä eduskuntaan voi kysyä nykyisiltä hallituspuolueilta. Mahdolliset muutostarpeet EU-tason lainsäädäntöön olisi hyvä arvioida osana uutta, tasapainoisempaa EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmää.”