Koronakriisin akuuttia vaihetta seurannut talouden kasvupyrähdys on jäämässä näillä näkymin Suomen osalta lyhyeksi. Hetkellinen nousu ei tuo helpotusta julkisen talouden synkkeneviin näkymiin, jos kasvu hyytyy odotusten mukaisesti alle kahteen prosenttiin jo vuonna 2023.
Väestön ikääntyminen ja kasvava velkataakka edellyttäisivät toimia, joihin ei nykyisellä vaalikaudella ole riittänyt poliittista tahtoa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on kiihdyttänyt velkaantumista osin koronakriisin vuoksi, mutta myös pysyvien menolisäysten ja etuuksien korottamisen myötä. Arvostelijoille on vastattu, että vain hallituspuolueet ymmärtävät velkaantumiseen liittyvän kokonaisuuden.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä ja Valtion Eläkerahaston toimitusjohtajana toiminut Timo Viherkenttä muistuttaa, että Suomen velkataakka on pompahtanut viime vuosina aivan eri sfääreihin kuin missään skenaarioissa oli ajateltu.
– Vaikka taloustilanne on nyt yllättävän suotuisa, niin taustalla on valtavasti suurempi velka, Viherkenttä sanoo Verkkouutisille.
Hän pitää pandemian aikana nähtyä palautumista ällistyttävän nopeana, mikä johtuu suurelta osin keskuspankkien elvyttävästä rahapolitiikasta. Jättimäisen elvytyksen on samalla varoitettu luoneen muun muassa osake- ja asuntomarkkinoille kuplia, joiden puhkeaminen olisi merkittävä riski julkisen talouden kestävyyden kannalta.
– Käynnissä on ollut valtavaa ja ennenäkemätöntä elvytystä. On selvää, että sitä on merkittävissä määrin ohjautunut esimerkiksi asuntojen, osakekurssien ja korkoinstrumenttien hintoihin. Kaikilla näillä rintamalla arvot ovat nousseet aika lailla, Timo Viherkenttä toteaa.
Tuskaa keskuspankeille
Tilapäiseksi suunnitelluista toimista luopuminen voi muodostua yllättävän vaikeaksi. Viime vuosikymmenen alkupuolella Yhdysvaltain keskuspankki Fed teki pieniä liikkeitä elvytyksen vähentämiseksi, mistä seurasi äkillinen kupru markkinoilla.
– Sen opetuksen jälkeen keskuspankit ovat todella varovaisia, vaikka nähtäisiin, että muun muassa osakemarkkinoilla arvostustasot ovat liiankin korkeita. Nopea pudotus aiheuttaisi myös suuria ongelmia, Viherkenttä arvioi.
– On syntynyt pirullinen asetelma, ei vain Suomessa vaan myös yleisesti. Että miten tästä päästään hallitusti eroon ilman, että syntyy ehkä vielä nykyisestäänkin paisuva kupla, joka joskus tulevaisuudessa puhkeaa. Tämä aiheuttaa keskuspankeille hirmuista päänvaivaa.
Korkotason nousu tekisi tilanteesta aiempaa tukalamman suurempien velanhoitokustannusten seurauksena. Suomessa kestävyyslaskelmat tehdään monista muista maista poikkeavalla tavalla, sillä eläkerahastot luetaan täällä osaksi julkista taloutta.
Hieman yllättävänä tuloksena on, ettei korkojen nousu heikentäisikään kestävyyttä.
– Laskelmissa oletetaan, että se mikä menetetään valtion ja kuntien korkeammissa velkamenoissa, saataisiin takaisin korkeampina eläkesijoitusten tuottoina. On kuitenkin aika epävarmaa, vaikuttaisiko muutos vastaavasti tuottoihin, Timo Viherkenttä sanoo.
[rev_slider slidertitle=”kokoomus-1987 1″ alias=”kokoomus-1987-1″]
Timo Viherkenttä. Kuva: Aalto-yliopisto/Roope Kiviranta
Paluu kehyksiin?
Nykyisin Aalto-yliopiston työelämäprofessorina toimiva Timo Viherkenttä huomauttaa kaikkien puolueiden puhuvan työllisyysasteen nostamisesta. Kitkaa syntyy, kun yleisen tason puheista siirrytään konkreettisiin toimenpiteisiin.
Hän ei usko hallituksen tekevän budjettiriihessä päätöksiä, joilla olisi juurikaan merkitystä pidemmän aikavälin kestävyyden kannalta. Perinteisillä budjettipoliittisilla toimilla ei tähän helposti päästä, eikä Suomessa ole ollut halukkuutta voimakkaisiin ratkaisuihin muuten kuin kriisitilanteissa.
Viherkentän mukaan jatkossa olisi erittäin tärkeää palata takaisin kehyksiin. Huhtikuun puoliväliriihessä tehtiin päätöksiä, joilla kehys ylittyy lähes miljardilla eurolla ensi vuoden aikana. Summasta suurin osa on menolisäyksiä, joita on pidetty suhdannepoliittisesti vähintäänkin erikoisina.
– Kovasti toivon, että tulevaisuudessa olisi edellytykset palata kehysten pitävyyteen ja siihen liittyvään menosääntöön. Se on aivan keskeistä valtion menokehityksen ja uskottavuuden kannalta, Timo Viherkenttä sanoo.
Julkisen talouden haasteista huolimatta Suomen eläkejärjestelmä on tukevalla pohjalla. Omasta eläkkeestä ei tarvitse murehtia, tosin paremmassa tilanteessa eläkemaksuja voitaisiin tulevaisuudessa alentaa.
– En olisi huolissani eläkkeestäni, vaikka olisin nuori. Kyllä eläkejärjestelmä on Suomen julkisen talouden osa-alueista vahvimmalla pohjalla, Viherkenttä toteaa.