Piispa älähtää Ylelle kiekkoilijan tapauksesta – ”karttamisrangaistus”

Teemu Laajasalon mukaan pelaaja on jo saanut tuomion ja kärsinyt sen.
Jääkiekkoilija liigaottelun lämmittelyssä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Jääkiekkoilija liigaottelun lämmittelyssä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ihmettelee viestipalvelu X:ssä Ylen uutisointia jääkiekkoilija Topi Rönnistä.

Jääkiekkoilijasta on keskusteltu viime aikoina, koska hän solmi SM-liigaseura Vaasan Sportin kanssa uuden sopimuksen. Topi Rönni tuomittiin viime vuoden maaliskuussa yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Teemu Laajasalo on kiinnittänyt huomionsa Ylen juttuun, jonka otsikossa kysytään, ”miksi raiskauksesta tuomittu Topi Rönni palkattiin Vaasan Sportiin”. Piispa pohtii, mikä on riittävä rangaistus.

– Pelaaja on saanut tuomion ja kärsinyt sen. Pelaaja on menettänyt silloisen työnsä ja silloiset uramahdollisuutensa. Pelaaja on saanut julkisen häpeärangaistuksen, koska hänen rikoksensa, tuomionsa ja sen eri vaiheet on käsitelty julkisesti. Jutun voi lukea niin, että toimittajan mielestä tämä ei ole riittävästi, vaan kiekkoilijalle olisi syytä antaa karttamisrangaistus, piispa kirjoittaa.

– Karttamisrangaistuksia langetetaan esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä, joissa väärintekijä halutaan eristää pois. Karttamisrangaistuksen tarkoitus ei ole suojella tai estää jonkin uuden väärinkäytöksen uhka, vaan nimenomaisesti rangaista eristämällä. Se sisältää myös ajatuksen, että väärintekijä itsessään saastuttaa puhtaat läsnäolollaan ja siksi muodostaa uhan. Ekskommunikaatio estää kontaminaation, Laajasalo jatkaa.

Laajasalon mukaan ”herää kysymys, pitääkö toimittaja kiekkoilijaa kartettavana ja onko hän huolissaan paitsi uuden seuran myös seuran päätukijayrityksen puhtaudesta”.

– Tekstistä saa käsityksen, että kiekkoilijan ei pitäisi voida harjoittaa ammattiaan. Se on aika kova vaatimus 20-vuotiaalle, hän kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Kun kirkossa vanhoina vuosisatoina annettiin rangaistuksia, niille määrättiin kesto. Rangaistusajan jälkeen häpeästä ei saanut muistuttaa. Jos muistutti, syyllistyi muistuttaja rangaistukseen ja häpeään itse. Nyky-Suomessa rangaistuksen kesto määrätään tuomioistuimessa rikoksen moitittavuuden mukaan. Yhteiskuntamme ei tunnusta karttamisrangaistuksia eikä saastumishypoteesia – ei kunnia- eikä häpeäseuraamuksia.

 

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

 

 

Poliisit ovat saaneet lukuisia tuomioita virkatehtävien aikana tapahtuneista pahoinpitelyistä ja vammantuottamuksista.
Turun tapon yrityksestä tuomittu pääsi vapaaksi. Professori Jukka Savolainen sanoo näkökulmassaan järjestelmän kohtelevan 17-vuotiasta rikollista usein kuin pientä lasta.
Mainos