Pienten yritysten puutteellinen varautuminen kriiseihin voi muodostaa riskin myös suuryritysten toiminnalle ja koko Suomen huoltovarmuudelle, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemä kysely.
Yritysten varautuminen on erityisen heikkoa energian saatavuuden häiriöihin, henkilöstön kriisivalmiuteen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvissä tilanteissa.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia arvioi varautumisensa energian saatavuuden ja fyysisen infrastruktuurin häiriöihin melko tai erittäin huonoksi. Vain 15 prosenttia piti varautumistaan melko tai erittäin hyvänä.
Myös henkilöstöön ja johtamiseen liittyvä varautuminen on kyselyn perusteella puutteellista. 61 prosenttia vastaajista arvioi henkilöstön osaamisen ja organisoinnin kriisitilanteissa huonoksi. Strategisen valmiuden ja yleisen riskienhallinnan arvioi huonoksi 62 prosenttia yrityksistä.
Parhaiten yritykset arvioivat varautuneensa kyberturvallisuuteen ja digitaalisten järjestelmien häiriöihin. Näihin riskeihin varautumistaan piti hyvänä 45 prosenttia vastaajista.
Pienet yritykset jäävät jälkeen
Yrityksen koko näkyy varautumisen tasossa selvästi. Vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten valmius on kyselyn mukaan pääosin hyvällä tasolla, ja myös keskisuuret yritykset pärjäävät useimmilla osa-alueilla melko hyvin.
Alle 20 henkilöä työllistävien yritysten varautuminen on sen sijaan pääosin heikkoa tai korkeintaan välttävää lähes kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla kyberturvallisuutta lukuun ottamatta.
Kauppakamari varoittaa, että ongelma voi ulottua pienten yritysten omia toimintoja laajemmalle. Suuren yrityksen tuotanto voi keskeytyä, jos kriittinen alihankkija joutuu pysäyttämään toimintansa esimerkiksi sähkökatkon tai kyberhyökkäyksen vuoksi.
– Suuryritysten varautuminen ei yksin riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa, jos alihankintaverkostot eivät ole yhtä kriisinkestäviä, Helsingin seudun kauppakamarin lakiasiainjohtaja Marko Silen sanoo tiedotteessa.
Toimialoista parhaiten kriiseihin ovat kyselyn mukaan varautuneet rahoitus- ja vakuutusala sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskimääräistä paremmin pärjäävät myös kuljetusala ja teknologiateollisuus. Heikompaa varautuminen on kiinteistö- ja rakennusalalla, liike-elämän palveluissa sekä kuluttajapalveluissa.
Kauppakamari ehdottaa varautumisen parantamiseksi muun muassa verokannustimia, kriisivarauksia sekä yritysten kriisinkestävyyden huomioimista julkisissa hankinnoissa.
Kyselyyn vastasi 276 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten edustajaa 7.–21. syyskuuta. Vastaajista 91 prosenttia oli toimitusjohtajia tai yrittäjiä.