Verkkouutiset

Oikealta Petteri Orpo, ja kokoomuksen varapuheenjohtajat Antti Häkkänen ja Anna-Kaisa Ikonen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Petteri Orpo työn verotuksen keventämisestä: Kysymys oikeudenmukaisuudesta

Budjettiriihessä tehty veronkevennyspäätös ehtisi kokoomusjohtajan mukaan tuoda helpotusta alkuvuoteen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä tuloverotuksen keventäminen auttaisi turvaamaan ihmisten ostovoimaa vaikeutuvassa taloustilanteessa. Orpo kuitenkin teroittaa, että kokoomukselle kyse on rakenteellisesta ratkaisusta.

– Kokoomuksen jo ennen inflaatioaikaa ajama ansiotulojen verotuksen keventäminen on entistä parempi keino. Olemme esittäneet sitä alun perin talouskasvun, työllisyyden ja työn kannusteiden parantamiseksi. Eli rakennepoliittisena uudistuksena, joka toisi kasvua ja jättäisi ihmisille enemmän käteen heidän omista rahoistaan, Orpo sanoo Verkkouutisille kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa Ahvenanmaalla.

Jos pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus tekisi tällaisen ratkaisun syksyn budjettiriihessä, osuisi se Orpon mukaan mitä todennäköisimmin suhdannepoliittisesti aikaan, jolloin voidaan olla ennusteiden perusteella lamassa tai taantumassa.

Kokoomus on esittänyt miljardin euron tuloveronkevennystä, joka osuisi kaikkiin tuloluokkiin. Petteri Orpon mukaan tämä niin kutsuttu työmiljardi merkitsisi keskituloiselle kahden hengen kotitaloudelle 500 euroa nettotuloja enemmän vuodessa.

Orpo katsoo, että ansiotuloverojen alennus voisi piristää Suomen taloutta.

Jotkut ekonomistit ovat varoitelleet, että veronkevennykset voisivat kiihdyttää inflaatiota. Petteri Orpo ei kuitenkaan näe tämän mittaluokan kevennyksissä sellaisia riskejä.

– Tämä on keino, jolla saataisiin taloutta nopeammin kasvuun ja myös velkaantumista taittumaan.

”Oikeudenmukaisuuskysymys”

Kokoomus on arvostellut hallitusta ankarasti velkaantumisesta ja varoittanut korkomenojen kasvusta.

Jos tammikuun sote-menot lasketaan mukaan, on vuoden 2023 alijäämä jo noin kahdeksan miljardia euroa. Valtionvelka on kokonaisuudessaan nousemassa ensi vuoden lopussa 144 miljardiin euroon. Korkomenojen odotetaan taas lähes kaksinkertaistuvan ensi vuonna tämän vuoden noin 700 miljoonasta eurosta 1,3 miljardiin euroon. Summa vastaa nyt lukio- ja ammattikoulutukseen käytettäviä rahoja.

Valtiovarainministeri Saarikko on jo ehtinyt syyttää kokoomusta siitä, että verojen keventäminen on puolueelle hänen mukaansa ”aina ja kaikissa tilanteessa ideologista”.

Miten veronkevennyksiä voidaan sitten Petteri Orpon mukaan perustella tässä taloustilanteessa?

– Meitä syytetään siitä, että rahoittaisimme sen velalla. Olen tästä eri mieltä. Olemme jo viime vaihtoehtobudjetissa toteuttaneet lähes miljardin veronkevennyksen ja näyttäneet, että ottaisimme samalla miljardiluokassa vähemmän velkaa kuin hallitus. Kyllä tämä on tehtävissä. Se vain vaatii supistuksia ja leikkauksia muualle ja priorisointia, kokoomusjohtaja vastaa.

Kokoomuksen viime vuoden marraskuussa julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa esitettiin noin 800 miljoonan euron kevennystä palkka- ja eläketuloihin. Menoja vaihtoehdossa karsittiin muun muassa työttömyysturvan porrastuksella ja asumistuen uudistamisella ja kannustinloukkuja purkamalla. Velkaa kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olisi otettu 4,5 miljardia euroa, kun hallituksen budjetissa summa oli 7 miljardia euroa.

– Tämä on meille iso oikeudenmukaisuuskysymys, että ihmisille jäisi heidän omista rahoistaan enemmän käteen ja että valtio ei hamuaisi niistä niin paljon. Se ei ole ideologiaa vaan me aidosti uskomme siihen, että matalammalla työn ja yrittämisen verotuksella ihmiset tekevät enemmän, ja siitä syntyy hyvää ja dynaamisia vaikutuksia, Petteri Orpo sanoo.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS