Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi suurlähettiläispäivillä pitämässään puheessa, että tällä hetkellä Suomen talouden kasvuluvut ovat Euroopan tasolla huippuluokkaa.
– Suomen talouden kasvu on Euroopan kärkeä, vuoden ensimmäisellä neljänneksellä se oli EU-maiden nopeinta. Nyt tiedämme, että kasvu alkoi jo 2024. Ekonomistit rukkaavat tämän ja ensi vuoden kasvuodotuksia ylöspäin, Orpo sanoi puheessaan.
Suomen bruttokansantuote ylitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2008 tason. Ennusteiden mukaan muun muassa vähittäismyynnin alan uskotaan kasvavan tänä ja ensi vuonna yli kahden prosentin vuosivauhtia.
– Tavaroiden ja palveluiden vienti maailmalle saavutti uuden huippulukeman huhti-kesäkuussa: viennin arvo nousi 34,6 miljardiin euroon.
Puheessaan pääministeri hehkutti Suomen diplomaattikunnan panosta maailmalla.
– Olemme yhdessä kiertäneet maailmalla suomalaisten yritysten kanssa, myymässä huippuosaamista. Tiedän, että te tuette yrityksiä joka päivä. Se alkaa näkyä.
Myös kotimaisen kysynnän voi Orpon mukaan odottaa piristyvän pian.
– Palkat ovat nousseet, ostovoima on palautunut edellisen vaalikauden aikana syntyneestä kuopasta, ja ensi vuonnakin suomalaisten ansiotason odotetaan nousevan yli kolme prosenttia. Työn verotus kevenee, ja hintojen nousu on pysynyt maltillisena.
Vaikka uutiset ovat hyviä, ei valtion talouden kokonaiskuvan kannalta aihetta juhlaan ole. Ensi vaalikauden sopeutustarve tulee olemaan 8–11 miljardia euroa.
Orpo painottaa, että vaikka tavoite on iso, se ei ole Euroopan mittakaavassa ennätysmäinen.
– Uudistavaa politiikkaa on Suomessa myös jatkettava. Meillä on osaamista. Puhdas siirtymä, murrosteknologiat, puolustusteollisuus, vain muutamia mainitakseni.
Suomen on pidettävä myös kilpailukyvystä ja korkeasta osaamisesta huolta.
– Investoimme tutkimukseen ja kehittämistyöhön pitkäjänteisesti, koska meidän on edelleen luotava edellytyksiä sille, että Suomessa syntyy ja kehittyy huipputeknologioita. Tarvitsemme lisää ulkomaisia huippuosaajia. Tarvitsemme lisää investointeja Suomeen. Meillä on vakaa toimintaympäristö ja osaamista, jolla voimme profiloitua maana, johon on hyvä sijoittaa.
Pääministeri myös kertoo olevansa ylpeä siitä, miten hyvin Suomi on pärjännyt vaikeassa tilanteessa. Itäraja on kiinni ja Venäjä käy viidettä vuotta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Lisäksi hän mainitsi hybridivaikuttamisen yritykset ja kriisit.
– Taaksepäin katsoessa heikompaa voisi huimata. Ja tässä tilanteessa me olemme toimineet, emme jääneet voivottelemaan. Pää kylmänä ja realistisina eteenpäin.
Venäjän uhka ei poistu
Pääministerin mukaan Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan myös Ukrainan sodan päättymisen jälkeen. Orpo varoitti puheessaan Venäjän sotilaallisen läsnäolon kasvavan Suomen lähialueilla Ukrainan sodan jälkeen.
– Sota Ukrainassa tulee jonain päivänä päättymään. Suomelle se tarkoittaa sitä, että Venäjän sotilaallinen läsnäolo lähialueillamme lisääntyy, kun nyt itärajan takana rakennettavat varuskunnat täyttyvät.
Hänen mukaansa kehitys osattiin ennakoida Suomen liittyessä Natoon. Lisäksi Suomi myös varautuu itse.
Orpo nosti esiin Suomen oman puolustuksen vahvistamisen, yhteistyön Ukrainan kanssa sekä hallituksen päätökset palauttaa jalkaväkimiinat käyttöön ja muuttaa ydinräjähteitä koskevaa lainsäädäntöä.