– Ukrainassa meneillään oleva sota ei ole vain konflikti maanosamme rajoilla; se on jyrkkä muistutus rauhamme hauraudesta. Se uhkaa niitä periaatteita, joille unionimme rakennettiin, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi puheessaan Euroopan parlamentille Strasbourgissa.
Hänen mukaansa eurooppalaisina meidän on korkea aika herätä.
– Tämä on sukupolvemme ja maanosamme ratkaiseva haaste. Suomi, jolla on pitkä – yli 1 300 kilometriä – raja Venäjän kanssa, ymmärtää tämän hetken merkityksen. Suomi ei ole koskaan pudottanut palloa turvallisuuden ja puolustuksen suhteen. Kylmän sodan jälkeen pysyimme sitoutuneena uskottavan ja riippumattoman puolustuskyvyn ylläpitämiseen.
Pääministeri totesi, että Ukrainan sota on ollut herätys meille kaikille.
– Emme saa koskaan enää olla niin riippuvaisia muista energiamme ja turvallisuutemme suhteen. Meidän on huolehdittava omasta puolustuksestamme. Puolustusteollisuutemme tehostaminen, valmiutemme parantaminen ja rajojen vahvistaminen ovat yhteisen turvallisuusarkkitehtuurimme kriittisiä pilareja, hän luetteli.
Kolme pääasiaa Euroopan tulevaisuudesta
Orpon mukaan ensinnäkin meidän on vahvistettava Euroopan strategista kilpailukykyä.
– Syy, miksi taloudellinen kilpailukykymme on niin ratkaiseva, on yksinkertainen. Eurooppa on jäämässä jälkeen tuottavuudessa. Elintasomme laskee muihin verrattuna. Yhdysvallat ja Kiina ovat kokemassa nopeampaa kasvua ja houkuttelevat investointeja. Jos tämä suuntaus jatkuu, emme enää pysty seisomaan omilla jaloillamme.
– Meidän on rakennettava kilpailukykyämme kehittämällä vahvuuksiamme ja markkinapohjaisten ratkaisujen avulla, joiden ytimessä ovat täysin toimivat sisämarkkinat, hän jatkoi.
Orpon mielestä on leikattava byrokratiaa, toteutettava kestävää finanssipolitiikkaa, uudistettava työmarkkinoiden sääntelyä ja tehtävä uusia kauppasopimuksia.
– Meidän on edistettävä innovointia ja osaamista, vahvistettava sisämarkkinoitamme ja varmistettava innovoinnin ja tutkimuksen merkittävä rahoitus.
– Meidän on myös hyödynnettävä tehokkaammin olemassa olevia välineitä. Tämä tarkoittaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen uudistamista ja lisärahoitusresurssien hakemista markkinoilta esimerkiksi EIP:n kautta ja pääomamarkkinaunionia kehittämällä. Tarvitsemme todellisen Euroopan investointiunionin, Orpo hahmotteli.
Hän totesi, että valtiontukisääntöjen palauttaminen tavanomaisiin puitteisiin on tullut yhä selvemmäksi.
– Valtiontukikilpailun kiristyminen uhkaa sisämarkkinoidemme ydintä. Tällainen kilpailu voi johtaa siihen, jossa maat, joilla on syvemmät taskut, voivat tukea epäoikeudenmukaisesti kotimaista teollisuuttaan. Yhtenäismarkkinoiden periaate perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille, Orpo painotti.
– Jos haluamme olla maailmanlaajuisesti merkittäviä, tarvitsemme parempaa kykyä tehdä, ratifioida ja panna täytäntöön kauppasopimuksia, ei parempaa kykyä kaataa niitä.
Puolustusteollisuutemme tehostaminen on prioriteetti numero yksi
Toiseksi Orpon mukaan on parannettava Euroopan kattavaa turvallisuutta.
– Tämä sisältää puolustuksen ja rajaturvallisuuden, mutta myös laajemman valmiuden.
– Ensinnäkin puolustusteollisuutemme tehostaminen on prioriteetti numero yksi. Euroopan unionilla on sääntely ja resurssit, ja meidän on käytettävä niitä välineitä. Naton jäsenenä uskomme, että Eurooppa voi tehdä paljon. Nato ja EU eivät sulje toisiaan pois – ne täydentävät toisiaan.
Orpo kertoi, kuinka Venäjä on ottanut välineekseen maahanmuuton painostaakseen Suomea ja koko EU:ta.
– Venäjä työntää kolmansien maiden kansalaisia kohti itäistä maarajaamme. Tämä ei ole hyväksyttävää. Luvut ovat edelleen suhteellisen pieniä, mutta ilmiö on huolestuttava. Jos emme pysty pysäyttämään tätä ilmiötä nyt, siitä tulee myös numerokysymys ja suurempi uhka kansalliselle ja Euroopan turvallisuudelle, pääministeri sanoi.
Hän korosti, että turvallisuus EU:n ulkorajoilla on unionin olemassaolon ydin.
– Ulkoisten etulinjojemme suojaaminen kaikenlaisilta hybridihyökkäyksiltä on ratkaisevan tärkeää. Siksi meidän on arvioitava nykyinen eurooppalainen lainsäädäntömme nähdäksemme, onko se tarpeeksi vahva vastaamaan näihin haasteisiin nykyisessä muodossaan. Jos ei, meidän on harkittava sen päivittämistä.
On luotava valmiusunioni
Petteri Orpon mukaan on kaikkien etujen mukaista parantaa kaikkien jäsenvaltioiden ja koko EU:n valmiusastetta.
– Tässä valmiustilanteessa Suomi on valmis jakamaan kokemuksiamme kestävyydestä ja valmiudesta. Kansakuntamme on pitkään tunnustettu valmiudessa suurvaltana. Se on pakosta syntynyt asema, jota historiamme ja maantieteellinen sijaintimme vahvistavat.
Hän kertoi Suomen luoneen kattavia strategioita, jotka kattavat kaikki yhteiskunnan osa-alueet julkisesta yksityiseen.
– Valmiutta koskeva lähestymistapamme ei sisällä vain fyysistä puolustusta, vaan myös yhteiskunnallista joustavuutta, joka on kriittinen kohdatessa sekä perinteisiä että hybridiuhkia.
– Uskon, että Suomen valmiusmalli voisi tarjota arvokasta opetusta Euroopan unionille. Ottamalla käyttöön samanlaisia kattavia ja eteenpäin suuntautuvia strategioita voimme parantaa koko unionin kestokykyä, Orpo sanoi.
Hän pyysi EU:n komissiota kehittämään ja julkaisemaan ensimmäisen EU:n strategian valmiusunionille.
– Tämän tulisi perustua koko yhteiskunnan lähestymistapaan, jossa kaikkien politiikan alojen tarpeet ja panokset otetaan huomioon, Orpo totesi.
Vähemmän keppiä, enemmän porkkanaa
Pääministerin mukaan kolmas prioriteettimme liittyy ympäristöön ja ilmastoon.
– Oikealla ilmastopolitiikalla voimme vahvistaa toimitusvarmuuttamme, vauhdittaa talouksiamme ja parantaa eurooppalaisten raaka-aineiden saantia. Suomen hallitus on sitoutunut ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Uskomme, että ilmastonmuutosta torjuessamme voimme myös luoda työpaikkoja ja luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Meillä on tähän Euroopassa tekniikka ja taitotieto.
Orpon mielestä on painotettava puhdasta siirtymää, joka hyödyntää biotaloutta ja kiertotaloutta.
– Puhtaalla energialla – ydinvoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman ja biomassan muodossa – houkuttelemme teollisuutta, joka voi tuottaa ja viedä näitä puhtaita ratkaisuja. Meidän olisi torjuttava ilmastonmuutosta ja tuettava biologista monimuotoisuutta tavalla, joka tunnustaa jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet.
– Teknologianeutraali, kustannustehokas puhdas siirtyminen tasoittaa tietä kestävälle kasvulle. Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat ovat liittolaisiamme päästöjen vähentämisessä ja haitallisten riippuvuuksien vähentämisessä kolmansista maista, Orpo sanoi.
Hän totesi, että kun katsomme seuraavaa vaalikausia, on tärkeää myöntää, että ympäristö- ja ilmastotavoitteitamme ei voida saavuttaa pelkällä sääntelyn lisäämisellä.
– Tulevalla kaudella meidän on kalibroitava ilmastopolitiikkamme uudelleen ja siirryttävä liian yksityiskohtaisesta sääntelystä innovaatioiden edistämiseen. Tarvitsemme porkkanoita ja kannustimia, emme keppiä ja byrokratiaa.