Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan. Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän sotilaallinen läsnäolo Suomen lähialueilla kasvaa, kun hyökkäyssota Ukrainassa loppuu.
Orpo puhui keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa.
Pääministerin mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon.
– Syytä on varautua siihen, että muutos jatkuu nopeana, Orpo sanoi puheessaan.
Orpon mukaan maailman valtiosta moni ei ole enää valmis puolustamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Hän kuvailee sääntöpohjaisen maailman olevan elinehto Suomen kaltaiselle pienelle maalle.
Tällä hetkellä koko maailma on pääministerin mukaan epävarmuuden ajassa, mikä oli myös keväällä eduskunnalle annetun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen selonteon avainviesti.
Suurin epävarmuutta luova tekijä Suomelle on pääministerin mukaan Venäjä ja sen käymä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.
– On tärkeää ymmärtää se, että Ukraina ei ole alakynnessä eikä häviämässä sotaa.
– Tuki Ukrainalle on tukea paitsi Ukrainan, mutta myös Euroopan tulevaisuudelle. Siksi Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista.
Puolustukseen täytyy panostaa
Oman puolustuksen kehittäminen on Orpon mukaan erityisen tärkeää. Esimerkiksi puolustusyhteistyö Ukrainan kanssa ja jalkaväkimiinojen ottaminen takaisin käyttöön ovat hänen mukaansa tärkeitä askeleita.
Puheessaan hän mainitsi myös päätöksen poistaa laista ydinräjähteitä koskevat ehdottomat kiellot.
– Tämän hallituksen tekemissä periaatteellisissa päätöksissä ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme linja, arvopohjainen realismi, konkretisoituu.
– Emme voi olla sinisilmäisiä, vaan meidän täytyy olla realisteja.
Sama asenne on Orpon mukaan ollut läsnä myös valtion rahankäyttöä koskevissa päätöksissä. Puolustukseen on panostettu, vaikka isoja säästöjä on tehty.
Hän painotti, että Suomi ei vahvista puolustustaan vain Nato-jäsenyyden vuoksi.
– Me emme tee tätä vain täyttääksemme Naton velvoitteet, emme todellakaan. Me teemme tämän Suomen ja suomalaisten vuoksi.
Puolustuspanostusten ohella on tärkeää vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa on lisääntynyt, ja etenkin Itämeren alueella on nähty kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneita epäiltyjä hybriditoimia.
Myös välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla oli pääministerin mukaan selkeä signaali. Siihen hallitus vastasi sulkemalla rajanylityspisteitä ja säätämällä rajaturvallisuuslain. Lain voimassaoloa aiotaan jatkaa, vaikka sitä ei ole tähän mennessä jouduttu soveltamaan.
Suomen itäraja ei kuitenkaan ole ainoa haasteita kohdannut EU:n ulkoraja, Orpo muistuttaa.
Espanjan Ceutassa kymmenet tuhannet ihmiset tunkeutuivat rajan yli Marokon puolelta.
– EU:n ulkorajojen on pidettävä. Joka ainoan rajavaltion on kannettava siitä vastuu ja muiden jäsenvaltioiden on siinä autettava.
Orpon mukaan on tärkeää, että yksikään ulkorajavaltio ei jää tilanteessa yksin. Hänen mukaansa tilanne on nyt tyystin toinen kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan.
Puoluejohtajat eivät kannata keskusteluyhteyden avaamista Venäjän kanssa
Puheen jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, johon osallistuivat kokoomuksen puheenjohtaja Orpon lisäksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Myös paneelissa Orpo kommentoi Espanjan Ceutan tilannetta. Hänen mukaansa kyse oli laittomasta maahantunkeutumisesta. Jokaisen Euroopan maan tulee pääministerin mukaan olla Espanjan tukena.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kommentti Espanjan sulkemisesta Schengen-alueen ulkopuolelle ei edusta hallituksen kantaa, Orpo sanoi. Hänen mukaansa kyse oli Rantasen yksityisajattelusta.
Puolueiden puheenjohtajat olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että nyt ei ole aika avata keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.