Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Peter Hultqvist pitää tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhtä aikaa. Hän kuitenkin myöntää Helsingin Sanomien haastattelussa, että se ei välttämättä onnistu.
Ruotsin ja Suomen ja Ruotsin Nato-neuvotteluissa tapahtuu paljon tällä viikolla.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee tiistaina ja keskiviikkona Ruotsissa. Tiistaina maassa vierailee myös unkarilainen delegaatio, joka matkustaa keskiviikkona Suomeen. Keskiviikkona Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Nato-jäsenyydestä Brysselissä Turkin kanssa. Kaikki muut Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden paitsi Unkari ja Turkki.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin liittolainen, ex-ministeri Akif Cagatay Kilic ei sulje pois mahdollisuutta, että Turkki hyväksyisi Suomen puolustusliitto Naton jäseneksi ennen Ruotsia. Hän totesi hiljattain, että Suomi on edennyt Nato-prosessissa ja yhteisymmärrysasiakirjan toteuttamisessa Ruotsia nopeammin. Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat viime kesänä yhteisymmärrysasiakirjan Nato-prosessin edistämiseksi
Turkin ohella myös Unkari on osallistunut Nato-jarrutukseen. Unkarin parlamentista on tullut sekä myönteisiä että kielteisiä signaaleita Ruotsin ja Suomen ratifiointien suhteen. Unkarin uskotaan pyrkivän Turkin tapaan lypsämään Suomelta ja Ruotsilta palveluksia vastineeksi ratifioinneista.
Hultqvistin mukaan on tärkeää, että ”Suomi ja Ruotsi kaikilla mahdollisilla tavoilla signaloivat, että haluavat kulkea yhdessä”.
– On tärkeää sanoa ääneen, että me haluamme tehdä tämän yhdessä. Jos jäsenyyksille tulee pitkä väli, se synnyttää problematiikkaa puolustusyhteistyön osalta. Siitä ei tule niin rationaalista ja loogista kuin muuten tulisi. Sitten se pitäisi ratkoa muita väyliä pitkin, mutta en halua spekuloida sitä etukäteen. Nyt tavoite on mennä yhdessä.
Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton jäsenyyteen liittyvät vaatimukset, ja Naton on nyt näytettävä, että puolustusliitolla on avoimet ovet.