Kun keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sai vuosi sitten puolueen luotsattavakseen, oli sen kannatus alle 12 prosenttia. Gallup-lukujen perusteella puolue oli valahtanut neljänneksi suurimmaksi.
Poikkeuksellisen luotettavaksi kepulaiseksi luonnehdittu Kaikkonen on palauttanut keskustan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kesäkuun mittauksessa vaalihumu oli hälvennyt. Tulos oli toukokuun tulosta huonompi, mutta viimeisinkin mittaus toi 14,1 prosentin kannatuksen ja paikan kolmanneksi suurimpana puolueena.
Itä-Suomen yliopistotutkija Jenni Karimäen mukaan puolueen kasvaneen suosion syynä on juuri se, että puolue on palannut keskelle.
– Keskusta on pyrkinyt oppositiopolitiikassaan tekemään pesäeroa edellisen hallituksen puolueisiin ja toisaalta se on erottautunut nykyisen hallituksen pääpuolueista. Puolue on pyrkinyt alleviivaamaan keskellä olemisen etuja, Karimäki sanoo Verkkouutisille.
– Joissain kysymyksissä se on ollut mukana välikysymyksissä ja jossain kysymyksissä se on jättäytynyt niiden ulkopuolelle.
Tänä vuonna keskusta on tehnyt itse välikysymykset esimerkiksi Suomen velkaantumisesta ja Suomen vanhushoivasta. Viimeisessä Suomen velkaantumista käsittelevässä välikysymyksessä keskustan kanssa mukana olivat Sdp ja Liike Nyt. Keskusta ei ole lähtenyt mukaan välikysymyksiin, joissa mukana ovat vihreät ja Vasemmistoliitto.
– Tämä näkyi kevään kunta- ja aluevaaleissa. Keskusta ei ollut kaikista ärhäköin oppositiopuolue, mutta vaalikeskusteluissakin se pyrki korostamaan omaa ekologista lokeroaan vaihtoehtona politiikan polarisoitumiselle.
Keskustalla on universaaliongelma
Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n mielipidekysely vuonna 2023 oli keskustan osalta karua luettavaa. Keskustalla oli vain yksi aihe, jossa sillä oli asiaomistajuus: maaseudun ja syrjäseudun ongelmien helpottaminen.
Jenni Karimäen mukaan tähän linjaan ei ole tullut suurta muutosta.
Kaksi viimeistä hallituskertaa on keskustalta mennyt penkin alle. Juha Sipilän hallituksessa kannattajat kokivat puolueen olevan liian oikealla, Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksessa puolueen koettiin taas olevan liian vasemmalla.
– Mahdollinen kuninkaantekijän paikka siintää keskustan näköpiirissä. Yhteistyötä keskustan kanssa tarvittaneen, kun muodostetaan seuraavaa hallitusta, Karimäki sanoo.
– Tulevissa vaaleissa keskustan vahvuus on se, että se pystyy yhteistyöhön kaikkien kanssa. Keskusta on kirjaimellisesti keskellä ja voi tehdä yhteistyötä monen puolueen kanssa. Se voi johtaa syytöksiin tietynlaisesta linjattomuudesta. Samanlaista keskustelua siitä, että onko puolue liikaa kallellaan vasemmalle vai oikealle on aina käyty puolueen sisällä ja puolueen ulkopuolella. Se on kaikkien poliittiseen keskustaan sijoittuvien puolueiden haaste.
Keskusta ei ole onnistunut ottamaan itselleen omistajuutta yhdessäkään asiakysymyksessä. Aikaa ennen Kaikkosta puoluetta syytettiin turhan maltillisesta oppositiopolitiikasta eikä tässäkään linjassa ole tapahtunut suurta muutosta. Millä keskustan gallup-nousu sitten selittyy?
– Poliittinen kenttämme on napaistunut. Näen, että puolueen maltillinen strategia on suosinut keskustaa. Se on pyrkinyt pysymään kaikkein kiihkeimpien vastakkainasettelujen ulkopuolella. Puolue on saanut takaisin kannatusta niiltä kannattajilta, jotka olivat siirtyneet katsomoon tai muiden puolueiden riveihin, Jenni Karimäki sanoo.
Edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaiset tekivät kovan tuloksen niillä alueilla, jotka ovat perinteisesti olleet keskustan vahvoja alueita. Samaan aikaan hallitusvastuussa olevien perussuomalaisten kannatus on laskenut 11,4 prosenttiin.
– Perussuomalaisten edesottamukset hallituksessa ja keskustan linja oppositiopolitiikassa ovat palauttaneet entisten äänestäjien uskoa puolueeseen, Karimäki sanoo.
– Perussuomalaisten äänestäjät ovat pettyneet siihen, millaista hallituspolitiikkaa puolue on tehnyt. Se on satanut myös keskustan laariin.
