Perussuomalaiset pitää ensi viikonvaihteessa puoluekokouksensa ikävissä tunnelmissa. Hallitusvastuu on nakertanut puolueen kannatuksesta melkein puolet.
Yleisradion Taloustutkimukselta tilaaman mittauksen mukaan perussuomalaisia olisi äänestänyt 10,8 prosenttia vastanneista, jos eduskuntavaalit olisi pidetty touko-kesäkuussa. Vaaleissa 2023 puolue sai 20,1 prosenttia äänistä.
Timo Soinin puheenjohtajakauden vastaavat luvut olivat: 17,7 prosenttia vaaleissa 2015, kesäkuun 2017 kannatusmittauksessa 9,7 prosenttia. Numeroiden mukaan Purralla menee yhtä huonosti kuin Soinilla.
Perussuomalaiset hajosi kesällä 2017. Siipeensä saanut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ministeristö pidettiin elossa, vaikka toiseksi suurin hallitusryhmä työnnettiin oppositioon.
Rohkeimmat ovat arvelleet, että Purran puolueelle ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle voi käydä yhtä ohraisesti. Vaikka vuosien 2025 ja 2017 tapahtumat muistuttavat toisiaan, eroja on paljon.
Valtiovarainministeri Purra on tiukasti hallituspolitiikan ytimessä. Kenttäväen nurinoista huolimatta hän vakuutti Helsingin Sanomissa uskollisuuttaan hallitusohjelmalle.
– Mikäli näillä konkreettisilla toimilla viitataan johonkin taikatemppuihin, yllättäviin muutoksiin, peruutteluihin, sätkimiseen toiseen suuntaan tai tehdystä peruuttamiseen, niin ei sellaisia ole luvassa. Me olemme hallituksessa. Me noudatamme hallitusohjelmaa ja tehtyjä päätöksiä.
Lausunto oli mieluisa Orpolle ja turvallinen Purralle. Kelkka oli jo käännetty. Kehysneuvotteluissa hallitus sopi miljardiluokan verokevennyksistä ja löysäsi muutenkin talouslinjaansa.
Yhteistä Purran ja Soinin perussuomalaisille on se, että puolueen kannatus on laskenut jyrkästi hallitusvastuun aikana, ja puheenjohtajat pitävät kiinni ministeripaikastaan. Siihen yhtäläisyydet loppuvat.
Purra on selvästi sitoutuneempi puolueeseen kuin Soini 2017. Soini väisti valtiovarainministerin vastuun ja ryhtyi unelmatehtäväänsä ulkoministeriksi. Rahasalkku jäi kokoomukselle.
Suurin ero löytyy perussuomalaisten sisältä. Kesäkuussa 2017 Soini menetti puolueen.
Soini putosi itse kaivamaansa kuoppaan. Vaalimenestyksen vuoksi hän oli antanut puolueessa tilaa maahanmuuttokriittisille, jotka puheenjohtajan selän takana tekivät vallankumousta.
Perussuomalaiset hylkäsivät Soinin puoluekokouksessa 2017. Jussi Halla-aho kukisti puheenjohtajavaalissa selvästi Soinin ehdokkaan Sampo Terhon. Puhdistus viimeisteltiin ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa, kun Laura Huhtasaari voitti puolustusministeri Jussi Niinistön.
Kokouksen jälkeen Soinin oli valittava joko ministeriauton takapenkki tai rivikansanedustajan jakkara oppositiossa. Hän piti kiinni hillotolpastaan.
Riikka Purran tilanne on toinen. Hän jatkaa puolueen puheenjohtajana.
Puolue on Purran hyppysissä. Hänen kannattajillaan on enemmistö. Lisäksi Purra on kärryillä puolueen sisäisestä tilasta paremmin kuin ulkoministerin tehtävään rakastunut Soini oli.
Ensimmäisen varapuheenjohtajan pestiä hakee Purran luotettu. Sisäministeri Mari Rantasen tehtävänä on estää, ettei kansanedustaja Teemu Keskisarja toista Huhtasaaren temppua.
Riikka Purra voi valita sekä puolueen että hallituksen. Timo Soini oli menettänyt luomuksensa ennen perussuomalaisten hajoamista.
Vallankumousta ei Lahden kokouksessa tehdä eikä hallitusta kaadeta. Keskustelu voi kuitenkin olla reipasta.
Eduskuntavaaleihin on alle kaksi vuotta. Niiden lähetessä testataan myös se, kuinka hyvin Purra pystyy istumaan kahdella jakkaralla.
