Verkkouutiset

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Euroopan parlamentissa 8. kesäkuuta. LEHTIKUVA/AFP Frederick Florin

Pelkääkö hallitus EU:n uudistuvan?

Blogi

Yleensä valta kiinnostaa kaikkia ja valtataistelun virittely nostaa politiikan katsojilla veden kielelle.
Pete Pakarinen
Pete Pakarinen
Pete Pakarinen työskentelee lehdistöneuvonantajana Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.

Tällä hetkellä Euroopan unionissa on viriämässä taistelu, jonka vain harva huomaa.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla päätöslauselman, jossa se esittää konventin koollekutsumista uudistamaan unionin perussopimuksia keväällä työnsä päättäneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin suositusten mukaisesti. Päätöslauselma on poliittinen signaali, mutta samalla parlamentissa on käynnistynyt valiokuntatyö, joka tähtää konventin juridiseen kutsumiseen.

Asetelma Euroopassa on, että jäsenmaat ja eurooppapuolueet ovat jakautumassa muutoksentekijöihin ja muutoksen vastustajiin. Muutoksentekijät hakevat strategiaa, kun taas puolustajat kaivautuvat juoksuhautoihin.

Puolustuslinnoittautumisen aloitti kolmetoista jäsenmaata allekirjoittamalla yhteisen kirjeen toukokuussa. Suomi muitten mukana totesi, ettei se tue harkitsematonta ja ennenaikaista yritystä käynnistää prosessi, jolla tähdätään perussopimusmuutokseen. ”Meillä on jo toimiva Eurooppa. Meidän ei tarvitse kiirehtiä institutionaalisia uudistuksia tuottaaksemme tuloksia.”

Asiasta eri mieltä ovat ainakin Euroopan parlamentin enemmistö, EPP sekä jäsenmaista eritoten Ranska. Nämä viittaavat maailman muutokseen, sotaan, pandemiaan, turvallisuusuhkiin ja kasvaneeseen yhteistyön tarpeeseen mutta myös unionin hitaaksi käyneeseen päätöksentekoon ja edessä mahdollisesti oleviin laajentumispaineisiin.

Esimerkiksi yksimielisyysvaatimus hyydyttää neuvoston päätöksenteon, kun yksikin jäsenmaa voi ottaa muut panttivangikseen. Tätä mieltä oli Suomikin valtioneuvoston EU-selonteossa, silti hallitus allekirjoitti paperin, jonka mukaan Eurooppa on jo toimiva.

Onko tämä tiukempia pakotteita haluava Suomen hallitus sitä mieltä, että on ihan toimiva ratkaisu, että Venäjän kanssa vilunkipeliä pitävä Unkari voi pitää EU:ta pakotepanttivankinaan? Hallituksen EU-politiikalta näyttää puuttuvan koherentti strategia.

Vaikka enemmistöpäätöksistä luopumiseen ei välttämättä perussopimusmuutoksia tarvita, on kuitenkin todennäköistä, että tämäkin asia liikahtaisi paremmin konventin kautta kuin ilman sitä.

Mutta olennaisesti ei olekaan kyse yksittäisistä muutoksista vaan kokonaisuudesta, jossa pohditaan miten EU toimisi paremmin, tehokkaammin ja demokraattisemmin. Toisin sanoen pohtisi, onko valta siellä missä sen olisi syytä olla.

COVID osoitti, että EU:n olisi selkeästi syytä saada enemmän toimivaltaa eräissä terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Samoin puolustus- ja turvallisuusulottuvuutta olisi vahvistettava. Jos taas Ukrainalle ja Moldovalle halutaan luoda uskottava jäsenyyspolku, pitää pohtia mitä laajeneminen merkitsee päätöksenteolle. Toimiiko nykyinen subsidiariteetti ja pitäisikö valtaa palauttaa jäsenmaille, ja jos niin missä asioissa?

Parlamentti haluaa lisää valtaa ja vetoaa kansaan, joka sen on äänestänyt. Samaa valtaa haluavat myös jäsenmaiden hallitukset vedoten samaan kansaan. Kumman äänestäjät ovat oikeammassa, nekö, jotka äänestivät eurovaaleissa vai nekö, jotka äänestivät kansallisissa vaaleissa? Samat instituutiot käyvät jatkuvaa taistoa siitä kenellä on viimeinen sana komission nimittämisessä.

Olennaista ei kuitenkaan ole juuri nyt konventin sisältö, eikä sitä ennalta voisikaan määrätä. Konventin luonteeseen kuuluu, että se pohtii itse perussopimusten uudistustarpeen ja poliittinen realiteetti eli jäsenmaiden yhteinen tahto kertoo lopulta, mikä on mahdollista ja mikä ei. Tärkeintä on käynnistää prosessi. Edellistä konventtia 2001-2004 johti Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d’Estaing. Saksassa olisi vastikään eläköitynyt kansleri Angela Merkel, jolla olisi arvovaltaa ja pragmaattista kykyä uuden konventin johtoon.

Tilaisuuteen olisi syytä tarttua. Mahdollisuus siihen olisi eritoten EU:n puheenjohtajamaa Ranskalla, joka presidentti Emmanuel Macron on esiintynyt Euroopan uudistajana ja mieluusti puhuu asiasta suuria sanoja. Nyt näyttää siltä, että puheenjohtajakausi päättyy ennen kuin sanat muuttuvat teoiksi.

Suomen hallitus lienee tähän tyytyväinen. Mutta toisin kuin hallitus luulee, Euroopan unioni ei ole millään muotoa valmis. Hyvä hallitus, ottakaa pää pois pensaasta, tarttukaa toimeen ja osoittakaa olevanne Euroopan rakentajia.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS