Pekka Toveri: Nähdäänkö taas mielenosoituksia lännen ”pahoja” aseita vastaan?

Ohjuksilla uhkaileva Kreml yrittää jakaa länttä ja luoda epävarmuutta.
Natoa vastustavia mielenosoittajia Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Natoa vastustavia mielenosoittajia Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Venäjän diktaattori Vladimir Putin ilmoitti viime viikolla, että Venäjä on testannut uusinta keskimatkan Orešnik-ohjusta Ukrainassa.

Uusi ohjusjärjestelmä kattaa koko Euroopan. Putin vieritti tv-puheessaan syytä Yhdysvalloille, joka irtautui vuonna 2019 keskimatkan ohjukset kieltävästä sopimuksesta.

– Putin yrittää palata vanhaan 1980-luvun strategiaan. Jos länsi vastaa uhkaan, nähdäänköhän taas mielenosoituksia lännen ”pahoja” aseita vastaan?, kysyy kokoomuksen europarlamentaarikko, evp-kenraalimajuri Pekka Toveri viestipalvelu X:ssä.

Hän on jakanut puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-ahon ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forssin yhteisen kirjoituksen aiheesta.

– Venäjän johto yrittää kääntää kelloa taaksepäin 1970- ja 1980-luvuille aikaan ennen Neuvostoliiton hajoamista, he kirjoittavat.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat keskimatkan ohjukset kieltävän INF-sopimuksen 8. joulukuuta 1987. Allekirjoittajina olivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov.

Sopimuksen edeltävinä aikoina Euroopassa oli nähty laajoja mielenosoituksia sitä vastaan, että USA:n keskimatkan ohjuksia sijoitetaan Eurooppaan. Amerikkalaisia aseita vastustivat varsinkin erilaiset ”rauhanliikkeet”.

Video

Nyt Putinin arvioidaan haluavan luoda uudelleen samanlaista liikehdintää ja mielialoja länteen.

– Gorbatšovin aikoinaan tekemät myönnytykset, joita Venäjällä pidettiin melkein maanpetoksena, on nyt pyyhitty pois. Putin osoittaa sormella Eurooppaan – mutta myös Yhdysvaltoihin ja erityisesti Donald Trumpin kaltaisiin ​​poliitikkoihin, jotka teoriassa voisivat kääntää selkänsä eurooppalaisille liittolaisilleen, Ohra-aho ja Forss kirjoittavat.

Heidän mukaansa Venäjän sotilaallisella ajattelulla on vanha perusta. Jo 1970-luvulla Neuvostoliiton sotilasjohdossa ymmärrettiin, että vanha doktriini massiivisista ydiniskuiskuista esimerkiksi puolustusliitto Naton lentotukikohtiin ei toimisi. Siinä tilanteessa itse aiheutettu voimakas radioaktiivinen säteily hidastaisi omien joukkojen etenemistä ja altistaisi ne.

– Ratkaisu löytyi Eurooppaan suunnatusta ohjusuhkasta. Tavoitteena oli pitää Yhdysvallat poissa konfliktista ja rajoittaa sota tavanomaiselle tasolle Euroopassa, Ohra-aho ja Forss kertovat.

– Putin pelaa nyt samaa peliä, mutta eri aikaan. Nykypäivän ohjukset ovat teknisesti edistyneempiä ja strategisesti monipuolisempia kuin 1980-luvun aseet. Silti poliittinen perusmotiivi pysyy samana: lännen jakaminen ja epävarmuuden luominen liittolaisten keskuudessa, he jatkavat.

Alexander Stubbin ja Jonas Gahr Støren puhelua kuvaillaan Ukrainassa koordinoiduksi painostusyritykseksi, kun taas Venäjällä korostetaan maan omia ehtoja.
Ukrainan kaukoiskujen kohteeksi joutunut Azot valmistaa räjähteiden valmistuksessa käytettäviä aineita.
Mainos