Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveri kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista huolellisen valmistelun jälkeen. Hän kirjoittaa asiasta Twitterissä.
– Ahvenanmaan kysymys on Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden asia. Se on käytännössä aukko Suomen puolustuksessa strategisesti tärkeällä alueella, ja aukon paikkaaminen vaatii erillistä poliittista päätöstä joukkojen ryhmittämisestä alueelle, Toveri kirjoittaa.
Päätöksen myöhästyminen joukkojen ryhmittämiseksi Ahvenanmaalle merkitsisi Toverin mukaan suomalaisille suurta vaaraa, koska Venäjän käsiin osittainkin joutunut Ahvenanmaa antaisi Venäjälle mahdollisuuden eristää Suomea rajoittamalla meri-, ilma- ja tietoliikennettä länteen.
– Kannattaakin kysyä, kenen intresseissä Ahvenanmaan demilitarisointi on? Selvästikään ei Suomen intresseissä, mutta kylläkin Venäjän intresseissä. Miksi demilitarisointi on sitten Venäjälle niin tärkeää? Uhkaisiko se, että Suomi asettaisi saarille puolustuksellisen joukon, esimerkiksi jotenkin Venäjää ja Pietarin puolusta?
Toverin mukaan vastaus tähän on: ei tietenkään.
– Demilitarisointi on Venäjälle tärkeää siksi, että se on Venäjälle keino vaikeuttaa Suomelle strategistesti tärkeän alueen puolustusta. Sopimus tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden vaikuttaa Suomeen ja ylläpitää heikkoutta, jota voidaan sopivassa tilanteessa hyödyntää.
Toveri tuo esiin sen, että monet eivät pidä asiaa ajankohtaisena, sillä Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Naton jäseneksi ja Venäjä on tällä hetkellä sotilaallisesti heikko. Toveri kuitenkin huomauttaa, että kansallista turvallisuutta tulisi kehittää ja hoitaa pitkäjänteisesti, ei pelkästään tämän päivän tilanteen mukaan.
– Vajaat kymmenen vuotta sitten pääosa poliitikoista ei Suomessa katsonut Nato-jäsenyyttä aiheelliseksi edes Venäjän toteuttaman Georgian sodan ja Krimin miehityksen jälkeen. Puolustusvoimat oli aliresursoitu tehtäviin nähden ja ”erityissuhdetta” Venäjään vaalittiin, Toveri muistelee.
Kun tilannetta nyt muistelee, Toveri kysyy, kuka osaa sanoa, millainen tilanne on kymmenen vuoden kuluttua.
– Todennäköistä on, että Venäjä on rakentanut asevoimansa uudelleen ja on edelleen autoritäärinen valtio, joka on valmis ajamaan etujaan myös asevoimin, jos siihen tarjoutuu tilaisuus.
– Mutta onko meillä puolestaan poliittinen johto, joka on valmis koviin päätöksiin tilanteen kiristyessä ja Venäjän käyttäessä perinteistä taitavaa informaatiovaikuttamista, jolla se vieläkin pystyy vaikuttamaan lännen toimiin muun muassa Ukrainan tukemisessa, Toveri toteaa.
Voisiko Venäjä hyökätä Nato-maahan?
Jos joku kuvittelee, ettei autoritäärisen Venäjän johtaja olisi valmis käyttämään sotilaallista voimaa Nato-maata vastaan, on Toverin mukaan väärässä.
– Todennäköisyys siihen on huomattavasti pienempi, mutta ei kuitenkaan kokonaan poissuljettu. Presidentti (Sauli) Niinistöä mukaillen, Venäjä ottaa, jos sille tarjotaan tilaisuus. Autoritäärisissä valtioissa sotilaan henki on halpa, ja muutaman tuhannen sotilaan henki on helppo vaarantaa, jos uskotaan että sillä voi saavuttaa jotain. Diktaattorit eivät ajattele kuten me ajattelemme.
Siksi hänen mukaansa kaikki ”pienetkin aukot muurissa” kannattaa tukkia hyvissä ajoin. Toverin mukaan Ahvenanmaata ei uhkaa vain perinteellinen sotilaallinen maihinnousu, sillä Venäjä on osoittanut kykynsä esimerkiksi hybridisodankäynnissä.
– Puolustusvoimilla tulisi olla mahdollisuus valmentaa Ahvenanmaan puolustusta ennakoivasti ja hyvinkin nopeasti, ilman että joudutaan odottamaan poliittisia päätöksiä epäselvässä tilanteessa, missä päätöksenteko voi viivästyä. Maailman kolme vuotta sitten yllättänyt covid-pandemia toivottavasti opetti meille ennakoinnin tarpeellisuuden. Se näytti kuinka vaikeaa ja poukkoilevaa toiminnan organisointi ja johtaminen on, kun tarvittavaa lainsäädäntöä ja poliittisia päätöksiä joudutaan tekemään tilanteen jo ollessa päällä.
Toverin mukaan kysymys on ennakoinnista ja varautumisesta pitkällä aikajänteellä sekä riskien minimoimisesta.
– Nato-jäsenyyden suhteen meillä oli hyvää onnea. Kansalaisten tehtyä päätöksen Natoon liittymisen puolesta, poliittinen johtomme toimi taitavasti ja päättäväisesti kyeten saattamaan Suomen puolustusliiton jäseneksi USA:n vahvalla tuella ennätysajassa.
Hänen mukaansa asiat olisi voinut mennä huonomminkin.
– Entä jos Venäjän hyökkäys olisi onnistunut ja Kiova olisi kaatunut? Ja entä jos USA:ssa olisikin ollut aivan erilainen presidentin hallinto? Tuskin olisimme jäseniä vieläkään.
Toveri painottaa, että kansallista turvallisuutta ei kannata jättää ”tuurin varaan” vaan asioihin on varauduttava ja turvallisuutta on kehitettävä pitkäjänteisesti.
– Valtiosopimusten tekeminen ja niiden purkaminen on osa tätä kehittämistä. Ja sopimuksista kannattaa pitää kiinni, jos ne tukevat omia kansallisia turvallisuusintressejä, mitä Ahvenanmaan demilitarisointi ei tee. Se on jäänne ajalta, jolloin Neuvostoliitto saattoi sanella sopimuksia omien etujensa ajamiseksi, ja jota Venäjä yrittää vieläkin hyödyntää.
”Valtionsopimuksia on purettu ja muutettu ennenkin”
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat todenneet, että sopimusta ei ole mahdollista purkaa. Toveri pitää heidän näkemyksiään erikoisina.
– Valtiosopimuksia on purettu ja muutettu ennenkin. Näin esimerkiksi, kun Suomi sanoutui irti Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisista rajoituksista. Jotkut sanovat puolestaan, että Suomen vahvuus kumppaneiden ja liittolaisten suhteen on ennakoitavuus ja luotettavuus, ja siksi ei kannattaisi lähteä muuttamaan sopimusta.
Jos ennakoitavuus olisi Suomen vahvuus, Toverin mukaan Suomi tuskin olisi vuosikymmenien ”Nato-optiossa” roikkumisen jälkeen yhtäkkiä päättänyt muuttaa linjaansa ja hakeutua puolustusliiton jäseneksi.
– Eiköhän tärkeintä ole liittolaisten ja kumppanien luottamus siihen, että Suomi tekee kaikkensa puolustaakseen itseään ja liittolaisiaan, mukaan lukien myös puolustukseen jääneiden aukkojen paikkaus. Etenkin Ruotsille Ahvenanmaan pysyminen turvattuna on tärkeää.
Sopimuksen purkamisen yhteydessä Toverin mukaan voitaisiin julistaa, että Suomi ei sijoita saarille rauhan aikana pysyviä joukkoja, mutta varaa itselleen oikeuden partioida ja harjoitella alueella.
– Tämä voisi rauhoittaa niitä ahvenanmaalaisia, joille demilitarisointi on ollut tärkeä, ja toisaalta myös niitä lukuisia ahvenanmaalaisia, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan vapaaehtoiseen manapuolustukseen entistä aktiivisemmin.
Toveri ei silti näe tarpeelliseksi sitä, että demilitarisoinnin purku laitettaisiin käyntiin välittömästi.
– Maalla ei ole vielä edes hallitusta, ja kun sellainen saadaan, sillä on varmasti kiireellisempiä ja tärkeämpiä asioita, joihin keskittyä, kuten Suomen Natoon integroitumiseen liittyvät asiat.
– Mutta Ahvenanmaan demilitarisointia ei ole syytä unohtaa ja asiaan kannattaa palata. Ennen kuin Venäjä ehtii rakentaa sotilaallisen voimansa uudelleen Ukrainassa kärsimiensä tappioiden jälkeen, Toveri päättää kirjoituksensa.
1/3
Ahvenanmaa tuntuu edelleen puhuttavan. Muutama oma ajatus asiasta: pic.twitter.com/8zMH11k23r— Pekka Toveri (@PToveri) April 17, 2023
