Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok.) mukaan liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ei pidä luopua.
Hänen mukaansa se on tärkein poliittinen ohjauskeino Suomen liikennepolttoaineiden kotimaisuusasteen kasvattamiseksi.
Jakeluvelvoitteella säädetään uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuudesta muun muassa bensiinin ja dieselin jakelussa. Aalto-Setälän mielestä julkinen keskustelu on ollut yksipuolista.
– Nykyiset hirmuhinnat eivät johdu uusiutuvien, vaan fossiilisten polttoaineiden hinnannoususta. Suomessa ei ole omia öljy- tai kaasukenttiä, joten fossiilisiin polttoaineisiin nojaaminen tarkoittaa aina riippuvuutta tuontienergiasta. Korkeista pumppuhinnoista pitäisikin tehdä se johtopäätös, että Suomen on pidettävä kiinni kotimaisen polttoainetuotannon kannustimista. Jakeluvelvoitteen alentaminen veisi maatamme päinvastaiseen suuntaan ja heikentäisi siten pitkällä aikavälillä energiaomavaraisuuttamme, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Kansanedustajan mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen on lisäksi epävarma keino laskea pumppuhintoja akuutissa kriisissä.
– Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutukset näkyisivät pumppuhinnoissa vasta useiden kuukausien viiveellä, ja silloinkin niihin liittyisi epävarmuutta. On hyvin mahdollista, että siihen mennessä öljyn hintaa nostanut kriisi olisi jo laantunut. Jakeluvelvoite on yksinkertaisesti huono keino puuttua käsillä olevaan tilanteeseen.
Hän arvioi, että jakeluvelvoitteen alentaminen voisi pitkällä aikavälillä jopa nostaa polttoaineiden hintoja. Ennakoitava jakeluvelvoitteen kehitys tukee investointeja, joita kotimaisen tuotannon kasvattaminen edellyttää.
– Ennustettava jakeluvelvoite luo vakaata kysyntää uusiutuville polttoaineille ja mahdollistaa investoinnit kotimaiseen tuotantoon. Suomessa on esimerkiksi vireillä yli 40 biokaasulaitosta, arvoltaan miltei 900 miljoonaa euroa. EK:n arvion mukaan vuonna 2028 Suomessa voi käynnistyä yli kahden miljardin investoinnit biojalostamoihin. Tämä auttaa myös pitämään kustannukset kurissa. Jatkuvat muutokset sen sijaan lisäävät epävarmuutta ja heikentävät tuotannon kannustimia. Seurauksena voisi olla entistä kalliimpi polttoaine. Sitä tuskin kukaan haluaa.