Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) toteaa Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että Suomessa on jo nyt arvioiden mukaan 10 000-15 000 hoitajan vaje. THL:n arvion mukaan vuoteen 2040 mennessä alalle tarvitaan yhteensä jopa 200 000 uutta työntekijää johtuen ikääntyvien työntekijöiden siirtymisistä eläkkeelle ja palveluiden tarpeen kasvamisesta.
Risikko listaa kirjoituksessaan runsaasti keinoja, joilla hoitotyön veto- ja pitovoimaa saadaan parannettua. Yksi tärkeimmistä on palkkaus, jonka tulee vastata työn vaativuutta. Myös työolojen merkitys on suuri.
– Aikoinaan väitöskirjatutkimuksessani ennakoin, että hoitoalan työ muuttuu entistä raskaammaksi, sekä määrällisesti että henkisesti. Syynä arvioitiin olevan mm. väestön monimutkaistuvat ongelmat, palvelutarpeiden lisääntyminen sekä taloudellisten resurssien niukkeneminen, hän kertoo.
– Sillä on merkitystä, miten hyvin työtä johdetaan ja organisoidaan. Jos työ on pakkotahtista ja sitä on koko ajan liian paljon, ei kukaan sellaisessa työssä pidemmän päälle jaksa, eikä viihdy. Ammattihenkilön on tärkeää saada tehdä työtehtäviä, joihin hän on koulutuksensa ja osaamisen saanut.
Ratkaisun välineiksi hän listaa myös hoitajan mahdollisuudet tulla kuulluksi, vaikuttaa työhönsä, kehittää sitä ja itseään sekä edetä urallaan. Työn sisältöä taas tulee muuttaa teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä.
– Hoitotyössä tarvitaan monipuolista osaamista, mutta kaikkiin tehtäviin ei tarvita sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Esimerkiksi hoiva-avustajien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen tuo helpotusta hoitajien työhön, hän kirjoittaa.
Hoitoalan koulutusmäärien lisääminen on yksi keino, mutta rajallinen sellainen. Muutkin alat tarvitsevat työntekijöitä eikä kaikista ylipäänsä ole sote-alalle, kokoomusedustaja huomauttaa. Sen sijaan sote-tutkinnon omaavien henkilöiden kouluttamisesta ylempiin tutkintoihin on hyvää kokemusta. Aiempaa osaamista tulee kuitenkin tunnustaa ja hyödyntää nykyistä enemmän.
Näiden lisäksi eläkkeelle jäävien hoitajien kannustimia jatkaa työssään on Risikon mukaan lisättävä. Työperäinen maahanmuutto on myös yksi väline, vaikka muutkin maat kärsivät hoitajapulasta.
– Suomeen työhön haluavia henkilöitä kuitenkin on, joten heidän kouluttamisensa suomalaiseen sote-alan työhön ja sen lainsäädäntöön pitää olla suunnitelmallista ja laadukasta. Myös kielitaidon on oltava hallinnassa jo potilasturvallisuudenkin vuoksi, Risikko muistuttaa.
– Nämä edellä kuvaamani eivät ole uusia keinoja, ja osa näistä toki jo toteutuukin työyhteisöissä. Niiden suunnitelmallinen käyttöönotto vaatii kuitenkin päätöksiä myös meiltä päättäjiltä, hän päättää.
