[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”parsakaali” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Viime viikkoina on taas julkaistu kulutuslukuja suomalaisten ruokakulutuksesta ja kulutustottumusten muutoksista. Kauppalehti raportoi maaliskuussa S-ryhmän julkaisemia lukuja suomalaisten kasvisten ja uusien kasvipohjaisten tuotteiden käytöstä. Ilmeisesti kasvisruoka on tullut suomalaisten lautasille jäädäkseen. Kasvipohjaisten tuotteiden myynnit ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet viime vuoden aikana, ja uusia tuotteita tulee hyllyille kiihtyvään tahtiin.
Suomalaiset eivät kuitenkaan ole suurin joukoin ainakaan vielä kääntymässä kasvissyöjiksi, sillä eri tutkimusten mukaan 90–94 % suomalaisista valitsee edelleen enemmän tai vähemmän säännöllisesti lautaselleen myös lihaa. Lihankulutusluvut osoittavat nekin ylöspäin, joskin huomattavasti maltillisemmin kuin nuo kasvipohjaisten tuotteiden kaksinumeroiset luvut. TNS Kantar raportoi sekin juuri uusia kulutuslukuja, ja kertoi suomalaisen lihankulutuksen kasvaneen viime vuonna prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Onkin kiinnostava nähdä, lähteekö lihan kulutus lähiaikoina todella laskuun.
En uskalla veikata! Kasvisvoittoisen ruoan suosio tulee varmasti kasvamaan monestakin syystä: ihmisten ympäristö- ja terveystietoisuus kasvaa ja samanaikaisesti kasvistuotteiden tarjonta laajenee ja some pursuaa toinen toistaan houkuttelevampia kasvisruokareseptejä. Edessä voi kuitenkin olla jopa jonkin kuluttajaryhmä vastareaktio vahvalle kasvisruokaviestinnälle, ja lihan kulutus ainakin joissakin kuluttajaryhmissä voi jopa kasvaa.
[rev_slider alias=”tofua-kanaa”][/rev_slider]
Makumieltymykset ovat henkilökohtaisia ja aikuisina jo suurelta osin vakiintuneita. Hitaasti ne kuitenkin muokkautuvat meillä kaikilla jatkuvasti, joko huomaamatta tai määrätietoisesti niitä muuttaen. Esimerkiksi miellyttävät kokemukset vieraista ruokakulttuureista, kiinnostavat uudet ruoat taikka tieto ruokavalioiden terveellisyydestä tai ympäristöystävällisyydestä vaikuttaa monilla meistä siten, että haluamme tietoisesti muuttaa tottumuksiamme ja mieltymyksiämme.
Maut ja niiden miellyttävyys on meille myös omintakeinen ravintoneuvoja: makea ohjaa meidät energian, ja suolainen arvokkaiden suolojen äärelle. Täyteläinen umamimaku kertoo siitä, että ruoassa on runsaasti proteiineja. Happamuus kertoo turvallisuudesta, sillä hapatetut ruoat ovat olleet seuranamme jo kivikauden tulilta saakka. Hapattamalla ruoasta on saatu säilyvää, turvallista ja ravitsevaa. Karvas maku varoittaa meitä luonnon haitallisista tai myrkyllisistä aineista. Niinpä karvaat nautinnot, kuten voimakkaan makuiset kasvikset alkavat miellyttää meitä usein vasta aikuisiällä, jos silloinkaan.
Tästä esimerkkinä on presidentti George Bush vanhempi, joka tuli kuuluisaksi muun muassa siitä, ettei hän tykännyt parsakaalista:
[rev_slider alias=”george-bush-parsakaali”][/rev_slider]
Näin hän totesi New York Times -lehdelle vuonna 1990. Se aiheutti suuren mediakeskustelun terveellisestä ruoasta Yhdysvalloissa, ja presidentin parsakaalinvastaisia lausuntoja paheksuttiin laajasti. Kymmenkunta vuotta tuon lausunnon jälkeen geenitutkimus löysi kuitenkin mahdollisen selityksen presidentin parsakaalinvastaisuudelle: hänellä ehkä vain sattuu olemaan sellainen geeniperimä, että hän maistaa parsakaalin karvaat yhdisteet erityisen voimakkaan makuisina.
Osa makumieltymyksistämme ovat perinnöllisiä. Geenit säätelevät maku- ja hajureseptoreiden laatua ja määrää, mikä taas vaikuttaa maistamis- ja haistamisherkkyyteemme. Erityisen suuri merkitys geeniperimällä on karvasta makua aistivien reseptoreiden määrään ja laatuun. Niinpä jotkut meistä maistavat karvauden erityisen voimakkaana, kun taas toisille karvaus on vain pikantti vivahde ruoassa.
Jos geeniperimäsi sattuu suosimaan suurta määrää karvasta makua aistivia makureseptoreita, maistat todennäköisesti parsakaalin lisäksi sellaiset ruoat, kuten tumman suklaan, pinaatin, monet pavut ja kaalit, greipin, kahvin, vihreän teen ja oluen ikävän makuisina. Maistat nämä ruoat voimakkaammin karvaana ja vähemmän makeina, kuin ne, joilla karvaan maistamisherkkyys on heikompi. Koska useissa kasveissa on karvaalta maistuvia yhdisteitä, heidän kasvisten käyttönsä saattaa olla muuta väestöä alhaisempaa. Heillä on usein myös taipumus valita lautaselleen makeampia ja rasvaisempia ruokia, kuin muilla.
Makumieltymykset ovat kuitenkin vain osittain perinnöllisiä. Suurelta osin ne ovat muokkautuneet elämämme varrella. Ruokakulttuuri, kasvuympäristö, ystäväpiiri sekä motivaatio muuttaa tai ylläpitää tottumuksia vaikuttavat kaikki myös makumieltymysten muotoutumiseen. Lapsuuden makumuistot ovat monille rakkaita, ja niihin halutaan palata myös aikuisena.
Uusiin makuihin, kuten uusiin raaka-aineisiin tai vaikkapa ruoan alhaisempaan suola ja sokeripitoisuuteen kannattaa totuttautua vähitellen. Ruokailu on meille tärkeä arjen nautinto, jota kannattaa vaalia. Jos pakotamme esimerkiksi terveellisyyden varjolla itsemme syömään ruokaa, josta emme pidä, ruokanautinto latistuu ja aiheuttaa helposti kokemuksen terveellisen ruoan ikävästä mausta tai mauttomuudesta. Jos pientä George Bushia ei olisi pakotettu syömään parsakaalia, hän olisi saattanut vanhemmalla iällä oppia syömään sitä ainakin pieniä määriä. Tai ainakin hän olisi paremmin osannut etsiä itselleen mieluisia kasvisruokia lautaselleen.
Lisää luettavaa:
Kauppalehti: Ruokakauppa myllää valikoimiaan kasvavan kasvisruokailun perässä – ”Harvoin tapahtuu näin isoja ja nopeita muutoksia”
Talouselämä: Luulitko, että suomalaiset hurahtivat vegeruokaan? Yli 90 %:a syö lihaa ja kulutus kasvaa yhä
New York Times: ’I’m President,’ So No More Broccoli!
ABC News: President Bush Bashes Broccoli in 1990[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ css=”.vc_custom_1507226534378{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1507226750376{margin-bottom: 20px !important;}”]
Lisää Ruoka&viini-artikkeleita
[/vc_column_text][vc_basic_grid post_type=”post” max_items=”-1″ style=”lazy” items_per_page=”6″ show_filter=”yes” element_width=”6″ gap=”20″ filter_style=”default-less-rounded” filter_default_title=”Kaikki” grid_id=”vc_gid:1517746399344-cf09457d-13fc-6″ taxonomies=”222, 223″ filter_source=”post_tag”][/vc_column][/vc_row]