Helsingin Yliopisto julkisti maaliskuussa listan yliopiston uusista kunniatohtoreista. Arvostettu titteli myönnetään tänä kesänä useille ansioituneille tutkijoille, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, mutta myös ympäristöaktivisti Greta Thunbergille. Se on osoitus siitä, että ilmastokeskustelussa järkipuhe on jäänyt pelonlietsonnan alle.
Thunberg aloitti aktivisminsa lakkoilemalla koulusta ja vaatimalla voimakkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sittemmin ympäristöliikkeen keulakuvaksi nostetun nuoren puheet ja vaatimukset ovat koventuneet.
Maailman talousfoorumi WEF:n vuosikokouksessa hän vetosi johtajiin todeten haluavansa toivon sijaan paniikkia, ja jokaisen kokevan ilmaston puolesta joka päivä samaa pelkoa kuin hän. Viime vuoden loppupuolella Thunberg julisti tavoittelevansa kapitalismin syrjäyttämistä.
Hetki sitten pinnalle nousi Thunbergin viisi vuotta sitten kirjoittama twiitti, jossa hän lainasi uutisartikkelia sanoin: ”Ilmastotieteilijä varoittaa, että ilmastonmuutos tuhoaa koko ihmiskunnan, ellemme lopeta fossiilisten polttoaineiden käyttöä seuraavan viiden vuoden aikana.” Sittemmin poistettu twiitti on ymmärrettävästi kiusallinen, koska se paljastaa pelottelun onttouden.
Tällainen paniikinlietsonta on vastuutonta, mutta siinä ei ole mitään uutta. Pitkin vuosikymmeniä maailmanlopun on ennustettu olevan aivan kulman takana. Happosateiden piti tuhota Euroopan metsät 1980-luvulla, öljyn piti loppua 1990-luvulla. Profetiat eivät kuitenkaan toteutuneet. Harmillisesti siitä ei otettu opiksi. Pelottelijoita kuunnellaan yhä.
Olen huolestunut siitä, kuinka paljon nykypäivän pelottelijat ja epätoivon lietsojat ovat saaneet jalansijaa lehtien palstoilta. Tiedeyhteisön liioittelijoille osoittama arvostus kertoo ilmastokeskustelun alennustilasta ja vie sitä entisestään väärään suuntaan.
Epätoivon kultin harrastamalla tuomiopäivän maalailulla on vakavia seurauksia, jotka näkyvät voimakkaimmin nuorissa. Moni kokee ilmastoahdistusta ja jopa syyllisyyttä omasta olemassaolostaan. Suomalaisnuorista 42 prosenttia epäröi lasten hankkimista ilmastosyistä. Tämä on paitsi inhimillisesti traagista, mutta myös vahingollista aktivistien julkilausumien tavoitteiden kannalta.
Epätoivoon suistuneet ja tulevaisuususkonsa menettäneet ihmiset sortuvat epätoivoisiin tekoihin. Uutisista saa lukea tiuhaan aktivistien vandalisoimista taideteoksista ja liikenteen kulun estämisyrityksistä. Valtaosa ihmisistä on sitä mieltä, että yhteiskuntaa pitää suojella sään ja ilmaston muutoksilta. Edellä mainitut tempaukset eivät kuitenkaan edistä ympäristöongelmien ratkaisua.
Epätoivon lietsomisen sijaan on syytä katsoa kokonaiskuvaa. Länsimaissa päästöt laskevat ja ympäristöstä pyritään pitämään huolta. Sen mahdollistaa vauraus, joka antaa ihmisille aikaa keskittyä muuhunkin kuin perustarpeista huolehtimiseen. Toisin on kehittyvissä maissa, joissa luonnosta huolehtiminen ei ole ihmisille prioriteettilistan kärkipäässä.
Vapaat, hyvinvoivat ja koulutetut ihmiset luovat innovaatioita, jotka mahdollistavat ympäristön suojelemisen ja päästöjen vähentämisen. Ruotsissa SSAB on jo onnistunut tuottamaan fossiilivapaata terästä, pienydinvoimalat mahdollistavat pian päästöttömän energiantuotannon ja synteettisten polttoaineiden kehittämisessä on otettu merkittäviä askelia eteenpäin.
Nämä saavutukset eivät syntyneet tiellä istuessa tai maalilla taidetta tahriessa. Ne syntyivät ahkerien insinöörien ja optimististen yrittäjien käsissä. Jo fossiilivapaaseen terästuotantoon siirtyminen laskisi maapallon päästöjä 7-9 prosenttia.
Tämän vuoksi suhtaudun kriittisesti jokaiseen, joka yrittää pelotella meidät luopumaan vapauksista tai kapitalistisesta järjestelmästä ympäristön vuoksi. Ne ovat hyvinvointimme perusta ja edellytys innovaatioille, joiden avulla ratkaisemme sekä talousongelmia että ilmastonmuutosta. Kun innovaatioiden myötä työn tuottavuus kasvaa, luonnonvaroja käytetään resurssitehokkaammin. Tätä kehitystä pitää tukea, ei jarruttaa.
Toivonkin, että nuorille tarjotaan ilmastoalarmismin ja pelottelun sijaan enemmän faktoja ja tulevaisuususkoa. Meidän tulisi kannustaa nuoria opiskelemaan ja kerryttämään osaamista. Niiden avulla, ei kiukuttelemalla, tämäkin pulma ratkaistaan. Siksi nyt on korkea aika lopettaa pelottelevien profeettojen ihannointi ja oman oksamme sahaaminen.
