Kesän 2023 ensimmäinen kunnon helleaalto oli vallannut Suomen. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus oli viettänyt viime päivät kuitenkin tiiviisti Säätytalon kylmää hohkaavien kiviseinien sisällä.
Perjantaina 16. kesäkuuta 2023 seitsemän viikon urakka oli valmis. 214 sivua sisältävä, yksityiskohtainen hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi”. Sen keskeinen pyrkimys oli kääntää Suomen suunta.
– Kun tässä vaiheessa käytettiin enemmän aikaa, niin uskon, että se on pois siitä, kuinka paljon hallituksessa työskennellessä pitää käyttää aikaa, kun asioita viedään eteenpäin, pääministeri arvioi tiedotustilaisuudessa. Painottaen tavuja -ssa ja -ssä.
Toukokuussa 2025 auringonsäteet välkehtivät ajoittain pääministerin huoneen ikkunasta sisään valtioneuvoston linnassa, mutta lämpöä on vain reilut kymmenen astetta. Petteri Orpo istahtaa vastapäätä. Hallituskausi on puolivälissä. On välitilinpäätöksen aika.
Hallitusohjelma oli syntynyt keskellä maailman myllerrystä. Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan oli kulunut reilu vuosi ja sota jatkui. Suomi oli ollut puolustusliitto Naton jäsen vasta kaksi kuukautta.
Kun hallituspuolueiden nelikko seisoi Säätytalon tiedotustilassa kesäkuussa 2023, kukaan tuskin osasi täysin aavistaa, mitä kaikkea vielä tuleman piti.
Miten hallitusohjelma on kestänyt aikaa?
– Minusta hallitusohjelma on kestänyt aikaa erittäin hyvin. Tilannekuva, jonka pohjalta lähdimme neuvottelemaan ohjelmasta, on pitkälti sama. Uhkat, vaikeudet ja riskit olivat tiedossa, mutta ne ovat osin syventyneet ja pahentuneet, koska toimintaympäristö on vielä muuttunut, Orpo arvioi tilannetta nyt.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb – joka on ehtinyt olla virassaan vasta puolitoista vuotta – on sanonut, että vuodessa maailma on muuttunut enemmän kuin 30 vuodessa yhteensä.
Moni ei välttämättä muista, ettei Ruotsi ollut vielä edes Natossa, kun Säätytalon ohjelma oli valmis. Ohjelmaan kirjattiin myös, että hallitus sitoutuu pitämään puolustusmenonsa vähintään kahden prosentin Nato-tasolla. Tavoitteena oli, että tähän sitoudutaan ”ylivaalikautisesti”. Ja missä nyt mennään?
Kesäkuun Nato-huippukokouksessa Haagissa merkit viittaavat siihen, että sieltä saattaa tulla linjaus jopa viiden prosentin tavoitteesta suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tilanne Ukrainassa on syventynyt ja pahentunut entisestään. Hallitusohjelmassa viitattiin jo EU-maihin ja puolustusteollisuuden ylös nostamiseen, mutta nyt Euroopalta vaaditaan todellisia jätti-investointeja puolustukseensa.
Maaliskuussa 2025 EU-maat pääsivät sopuun 800 miljardin euron ohjaamisesta puolustukseen. Komission esitykseen kuului tähän liittyen osana 150 miljardin euron rahoitusvälineen perustaminen.
Hallitusohjelman EU-osio oli varsin yksityiskohtainen, mutta siihen oli jätetty sopivasti pelivaraa. Ohjelman oli kirjattu, ettei hallitus nykytilanteessa kannata kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä. Siis nykytilanteessa. Lisäksi hallitus ilmoitti olevansa ”avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi”.
Suurimmat yllätykset? Donald Trump
Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on ohjelman mukaan ”saada aikaan kestävää kasvua”. Velkaantuminen tulisi kääntää laskuun. Tästä hallitus on saanut puoliväliriihessä ankaraa ryöpytystä etenkin oppositiolta, mutta myös osalta ekonomisteja, joiden mukaan mittavat veronalennukset syövät tavoitetta velkaantumisen taittamiselta.
Ennen kuin mennään tähän, kysytään, mitkä ovat olleet hallituskauden suurimmat yllätykset. Sellaiset, jotka ovat pakottaneet hallituksen tavalla tai toisella reagoimaan. Aloitetaan ulkopolitiikasta.
Pääministeri Petteri Orpo ei epäröi nostaa ensimmäisenä esiin tammikuussa 2025 virkaansa astuneen Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin politiikkaa. Orpo mainitsee Grönlannin, Panaman, sanktiot ja monet muut hätkähdyttävät avaukset. Miten presidentti on ylittänyt sellaisia rajoja, mihin ei ole totuttu.
– Vaikka olimme varautuneet yllätyksiin, niin se vauhti ja näiden yllätysten ikään kuin voimakkuus – se on yllättänyt.
Toisaalta Trumpin tyyli on ”järkyttää” ja ”heiluttaa”, mutta itse ratkaisut saattavat olla lopulta järkeen käyvempiä. Tätä haastattelua tehtäessä Trumpin politiikka liittyen Ukrainaan oli kuitenkin täysi kysymysmerkki.
Kaikesta ilmassa leijuvasta epävarmuudesta huolimatta Orpo uskaltaa paaluttaa nämä:
– Yhdysvallat ei ole lähdössä Natosta – se on selvä.
– Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa, sen puolustusta, vaikka vähentää osallisuuttaan ja vaatii meiltä Euroopan mailta enemmän.
– Yhdysvaltojen ja Suomen bilateraalinen suhde on vahvempi kuin koskaan. Näistä vauhdikkaista käänteistä huolimatta.
Kun hallitus oli aloittanut työnsä, Venäjä käynnisti samana syksyllä hybridioperaation puskemalla ihmisiä itärajan yli. Hallitus vastasi tähän sulkemalla raja-asemia.
Hallitusohjelmaan oli kirjattu mahdollisuudesta ”käyttää kaikkia lainsäädännön toimivaltuuksia rajaturvallisuutta vakavasti vaarantavissa tilanteissa”.
Puhumme itärajasta, Venäjästä ja rajalain uudistuksesta. Ja samassa pääministerin huoneen hiljaisuuden rikkoo vanhan seinäkellon voimakas kumahdus kello puoli viiden merkiksi. Orpo näyttää tottuneen kelloon, sillä hän jatkaa sen enempää säpsähtämättä:
– Ja vaikka rajalakia oli uudistettu, se ei yksistään riittänyt vastaamaan tähän uhkaan. Eikä riitä vieläkään.
Tarvittiin rajaturvallisuuslaki, tai toiselta nimeltään käännytyslaki, joka voitaisiin ottaa tarvittaessa käyttöön. Tietyissä tilanteissa Suomi voisi näin ollen kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia itärajan yli.
Kyseisen lain valmistelu ja sen läpimeno eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistöllä oli kaikkea muuta kuin helppoa. Osa oikeusoppineista arvosteli kyseistä poikkeuslakia kovin sanoin ja katsoi sen olevan ristiriidassa kansainvälisten oikeuksien kanssa.
Pääministeri Petteri Orpon mielestä rajaturvallisuuslain säätäminen oli Suomen turvallisuuden kannalta kuitenkin välttämätöntä. Hän on tyytyväinen myös siihen, miten hallitus kykeni tässä nopeaan reagointiin ja yksituumaisuuteen.
– Se oli osoitus hallituksen toimintakyvystä. Ja tästä kiitokset myös oppositioon. Tämä osoitti, miten turvallisuuskysymyksissä löytyy yhteisymmärrystä yli hallitus- oppositiorajojen.
Tähän pääministerin kiitokset opposition suuntaan jäävätkin.
Sote-alueita yhä liikaa?
Käännetään katsetta kotimaan politiikkaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on paljastunut Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-mallin jäljiltä pahemmaksi, mitä ennakoitiin. Hallitus on joutunut vaalikauden mittaan pohtimaan, miten suhtautua alijäämiin ja miten kauan alueille annetaan aikaa saada taloutensa kuntoon.
Jo hallitusohjelmaneuvotteluissa edessä oli iso haaste. Ilman toimenpiteitä sote-sektorin kustannukset olivat kasvamassa kuudella miljardilla eurolla. Kasvua oli tarkoitus hillitä 1,4 miljardilla eurolla.
– Me olemme tehneet suuren työn siinä, että saisimme Marinin hallituksen jälkeensä jättämän sote-kehikon toimimaan. Olemme löytäneet miljardeja euroja lisää suomalaisten sote-palvelujen korjaamiseen. Ja tätä ei kukaan koskaan missään sano. Puhutaan vaan siitä, että hallitus leikkaa.
Pitäisikö hyvinvointialueiden määrää vähentää jatkossa nykyisestä?
– En halua avata sitä keskustelua nyt, koska nyt teemme kaikkemme, että saamme nämä alueet toimimaan.
Orpon mukaan hallituksen linja selkeä. Jos hyvinvointialue ei saa turvattua ihmisten peruspalveluita eikä saa talouttaan kuntoon, silloin se joutuu arviointimenettelyyn.
Hallitus on kauden puoliväliin mennessä vienyt läpi mittavat säästöt. Hallitusohjelmassa sovittiin kuuden miljardin euron säästöistä. Kevään 2024 kehysriihessä hallitus päätti tehdä säästöjä vielä kolmen miljardin euron edestä lisää.
Nämä tehtiin siksi, koska Suomi oli pahasti velkaantunut maa.
Työmarkkinauudistukset etukenossa läpi
Hallitus on vienyt etukenossa läpi myös valtaosan työmarkkinauudistuksista, kuten poliittisten ja tukilakkojen rajoitukset, paikallisen sopimisen lisäämisen ja vientivetoisen palkkamallin vahvistamisen. Työttömyysturvaan liittyen hallitus on ajanut läpi myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.
Tämä hallitus ei ilmoittanut heti mittavista ”tulevaisuusinvestoinneista” eli käytännössä miljardien eurojen pysyvistä menolisäyksistä, kuten Antti Rinteen (sd.) hallitus aloittaessa työtään.
Pääministeri Orpo haluaa huomauttaa, että hallitus on kaikkein säästöjen keskellä kyennyt panostamaan myös koulutukseen ja tutkimukseen.
– Vaikka me olemme joutuneet tekemään joitain sopeutuksia koulutukseenkin, olemme samalla lisänneet 200 miljoonaa euroa peruskoulun vahvistamiseen. Olemme toteuttaneet oppimisen tuen uudistuksen, kieltäneet kännykät oppitunneilta, tehneet miljardin euron lisärahoituksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t&k-toiminta), Orpo luettelee.
Säätytalon hellepäivien jälkeen turvallisuusympäristön raju muutos on vain kiihtynyt. Ukrainan sodan jatkuminen, Venäjän uhka ja Donald Trumpin vaatimukset Euroopan Nato-maille ovat johtaneet siihen, että puolustukseen on ollut väistämättä löydettävä lisää rahaa, johon ei ohjelmaa kirjoitettaessa ollut varauduttu.
– Puoliväliriihessä teimme vielä päätöksen lisätä 3,6 miljardia euroa puolustusmenoja tällä kehyskaudella, mikä nostaa Suomen puolustusmenot sinne kolmeen prosenttiin.
Kolme asiaa, missä hallitus epäonnistunut
Petteri Orpo myöntää, ettei hallituksen taival ole ollut helppo. Edellisen hallituksen jälkeensä jättämä velkaantuminen. Eikä ihmisten arkeen vaikuttavien säästöjen tekeminen ole ollut helppoa, mistä Orpo Säätytalolla jo varoitti. Maailmanpolitiikan epävarmuus on pahentanut talouden ennustettavuutta. Työttömyys ei ole kääntynyt laskuun. Monet hallituksen rakenteelliset uudistukset vaikuttavat vasta viiveellä. Tämä koskee myös puoliväliriihen veroratkaisuja.
Hallituskauden alkupuolelle on mahtunut myös erilaisia kohuja. Ministeri Vilhelm Junnilan ero. Rasismikohu. Esille nousseet ongelmat on otettu vakavasti, ja niistä on menty eteenpäin. Monien käänteiden keskellä pääministeri on korostanut hallituksensa vahvaa sitoutumista ja toimintakykyä ohjelmansa toteuttamiseen. Se ei ole itsestään selvää.
– Tämä hallitus on päässyt vaikeiden vaiheiden ja päätösten jälkeen puoliväliin. Se on yhtenäinen ja niin vahva, että pystyimme tekemään nämä päätökset, jotka puoliväliriihessä teimme.
Mennään kohta niihin, mutta kysytään tähän väliin, missä Petteri Orpo kokee hallituksensa epäonnistuneen. Kolme asiaa.
Orpo pysähtyy miettimän kysymystä. Ja vastaa sitten:
– Itseäni on mietityttänyt teknologian huima kehitys ja tekoäly. Se, missä olisin toivonut itseltäni ja hallitukselta enemmän, että meillä olisi ollut aikaa istua alas ja pohtia maailman muutosta tästä näkökulmasta.
Toiseksi Orpo palaa hallituksensa saamaan arvosteluun liittyen menoleikkauksiin ja työmarkkinauudistuksiin. Kun vallassa on oikeistohallitus ja vastassa vasemmisto-oppositio, vastakkainasettelu kovenee julkisuudessa entisestään.
– Uskon itse vakaasti siihen, että me teemme hallituksessa oikeita asioita. Sellaisia uudistuksia, joiden kautta Suomessa on hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Niin tämän kertominen niin, että ihmiset oikeasti ymmärtäisivät, että meillä on pyrkimys hyvään. Tämän kaiken keskellä meidän olisi pitänyt pystyä paremmin avaamaan ihmisille, miksi me teemme näitä uudistuksia. Ja että me pyrimme vain hyvään, Orpo pohtii.
Pääministeri puntaroi pitkään ja nostaa esiin sitten vielä kolmannen asian.
– Olen edelleen huolissani meidän suomalaisista nuorista. Vaikka olemme tehneet paljon, nämä panostukset kouluihin, Suomi Liikkeelle-ohjelmat, terapiatakuut ja muut, niin haluaisin, että pystyisimme tekemään vielä enemmän nuorten hyvinvoinnin puolesta. Jotta meillä nuoret uskoisivat tulevaisuuteen.
Riihessä oikeiston ja vasemmiston näkemyserot
Mennään sitten talouspolitiikkaan. Hallitus päätti puoliväliriihessään mittavasta kasvupaketista. Kokonaisuuteen sisältyi myös isot veronkevennykset. Ylimpiä marginaaliveroja laskettiin 52 prosenttiin ja yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Myös pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään.
Julkisuudessa on väitetty, että hallitus muutti yllättäen talouspolitiikan suuntaansa puoliväliriihessä. Mitä vastaat tähän?
– Väite siitä, että tämä oli suunnanmuutos, ei pidä paikkansa. Kun olemme sopeuttaneet julkisia menoja, niin jos me nyt kevennämme verotusta eli otamme ihmisiltä vähemmän, se ei muuta politiikkamme suuntaa.
Pääministeri viittaa myös oikeisto- ja vasemmistohallituksen näkemyseroihin:
– Me uskomme suomalaisiin ihmisiin ja heidän käyttäytymisensä tukemiseen siinä, että pystyisivät kuluttamaan ja tekemään töitä nykyistä enemmän, kun työnteosta ei enää veroteta niin valtavasti.
Toisenlaista talouspolitiikkaa kokeiltiin taas edellisessä vasemmistohallituksessa, joka lisäsi tuntuvasti pysyviä menoja ja jätti perinnöksi valtavan velkataakan.
– Jos ajatellaan, että tämä sitten itsestään korjaantuu, sellaista maailmaa ei enää ole. Sitä on nyt kokeiltu tässä demarivetoisessa hallituksessa. Me taas uskomme yksityiseen kulutukseen, ihmisten ahkeruuteen, työntekoon, yrittäjyyteen.
Petteri Orpon mukaan hallitus on yhä sitoutunut kymmenen miljardin euron sopeutusohjelmaan eikä ole luopunut keskeisestä tavoitteestaan saada velkasuhde vakiintumaan. Vaikeuskerrointa ovat kasvattaneet maailmanpolitiikan epävarmuus ja kansainväliset suhdanteet.
Samalla talouskasvun vauhdittamiseksi olisi väistämättä tehtävä nykyistä enemmän.
– Suurempi riski Suomen taloudelle ja sitä kautta hyvinvoinnille on olla tekemättä mitään.
Miten paljon kauppasodan uhka vaikutti hallituksen veroratkaisuihin?
– Se oli ikään kuin viimeinen herätys siitä, että tilanne on entistä vaikeampi.
”Pölhöpopulismia jos mikä”
Petteri Orpo haluaa palata riihessä päätettyjen kasvutoimien taustoihin. Siihen, etteivät ne tupsahtaneet agendalle yllättäen. Kokoomuksen puoluekokouksessa Tampereella 2024 hän puhui kasvavasta huolestaan liittyen Suomen geopoliittiseen sijaintiin, kuihtumisen kierteestä ja uhkasta Suomen hyvinvoinnille.
Puheessaan Orpo sanoi, että puoliväliriiheen tarvitaan ”kasvun kiihdytyspaketti”. Hän kertoi käynnistävänsä työn, jonka tavoitteena on ”ennakkoluulottomasti hakea uusia keinoja Suomen vetovoiman kasvattamiseksi sekä investointien vauhdittamiseksi”.
– Pyysin Risto Murtoa vetämään valmisteluryhmää, ja sitten neuvottelimme hallituksen puoliväliriihessä paketin, jossa iso osa näistä Murron ehdottamista kasvutoimista on mukana.
Miltä tuntuu, että SDP syyttää nyt velkalaivan kippariksi?
– Se on pölhöpopulismia jos mikä. Edellinen (SDP:n johtama hallitus) käytti surutta velkarahaa ja lisäsi pysyviä menoja. Siis pysyviä menoja. Samaan aikaan ei tehty mitään uudistuksia Suomen talouteen. Tämä johti siihen, että entisestään velkaantunut maa saavutti kriittisen pisteen.
– Jos he nyt ovat huolissaan velkaantumisesta, se on kyllä ensimmäinen kerta.
Orpo ihmettelee samaan hengenvetoon, miten SDP vielä ennen alue- ja kuntavaaleja puhui veronkevennysten puolesta, mutta nyt taas vastustaa niitä, vaikka hallituksen tekemät toimet ovat osin samansuuntaisia.
– Ja en ota kyllä selvää siitä, mikä on Antti Lindtmanin linja muuta kuin, että hän haluaa pääministeriksi, Orpo puuskahtaa.
Sitten hän pitää hetken tauon ja jatkaa:
– Siis pitää olla poliittinen linja, jos ilmoittautuu tähän vastuulliseen tehtävään. Ja siihen, ei riitä se, että vastustaa ja kertoo erilaisia iskulauseita.
Petteri Orpo vilkaisee olkansa yli ikkunaan, Senaatintorin suuntaan.
– Ja kuten ulkona nyt paistaa aurinko, uskon siihen, että käänne on jo tapahtunut parempaan. Ja meillä on vielä kaksi vuotta aikaa. Päivittäin kuulen paljon positiivisia uutisia. On esitetty huolta näistä datakeskusinvestoinneista, mutta sen varjoon on jäänyt, miten paljon investointeja tänne on kaikkiaan tulossa.
Kun hallituskausi on puolivälissä, katse on kääntynyt perussuomalaisten kannatukseen. Se on laskenut reippaasti.
Istuuko tämä hallitus vaalikauden loppuun?
– Istuu. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet talouden kuntoon laittamiseen ja Suomen suunnan kääntämiseen. Lisäksi he ovat saaneet hallitusohjelmaan suuren määrän heidän politiikassaan aivan keskeisiä tavoitteita. Ja niitä toteutetaan ja on toteutettu, Orpo korostaa.
Petteri Orpo uskoo perussuomalaisten tottuneen siihen, että puolueen kannatus saattaa heilahdella voimakkaastikin.
– Mutta he ovat sitkeää väkeä. Ja ovat hyvin vakavalla mielellä mukana hallitusyhteistyössä. Siksi uskon, että tämä kantaa.
Juttu julkaistu ensin Nykypäivässä 2/2025