Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto nousi viime vuonna 5837 muutolla, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet luvut.
Luku on alueelle muuttaneiden ja alueelta pois muuttaneiden erotus.
Nettomaassamuutto kääntyi positiiviseksi toisen asteen suorittaneilla ja perusasteen varassa olevilla.
Sen sijaan korkea-asteen koulutusryhmissä pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli edelleen tappiollista.
Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneissa nettomaassamuutto oli selvästi tappiollisin, 738 henkilöä Suomeen.
Myös alimman korkea-asteen ja alemman korkeakoulu-asteen suorittaneissa maassamuutto oli 354 henkilöä tappiollista.
Viime vuonna pääkaupunkiseutu sai maassamuutossa ulkomailla syntyneistä muuttovoittoa 3050 henkilöä, mutta Suomessa syntyneistä muuttotappiota 2 457 henkeä.
Maakuntien välisessä muutossa ulkomaalaistaustaisista kertyi muuttovoittoa vain kahdessa maakunnassa, Uudellamaalla 3668 henkilöä ja Pirkanmaalla 207 henkilöä.
Suomalaistaustaisista suurimman muuttovoiton muualta Suomesta sai Pirkanmaa, 3607 henkilöä, ja Varsinais-Suomi, 1160 henkilöä. Suurin muuttotappio suomalaistaustaisista koitui puolestaan Uudellemaalle, 2594 henkilöä muualle Suomeen.
Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli 1632 henkilöä tappiollinen vuonna 2022, edellisvuonna tappiota oli 273 henkilöä. Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on laskenut kaikissa koulutusryhmissä vuosien 2019–2020 nousun jälkeen.
Ulkomaalaistaustaisten nettomaahanmuutto kasvoi voimakkaasti vuosina 2021–2022. Ulkomaalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto on jo pitkään ollut ulkomaalaistaustaisia naisia suurempaa, mutta vuosina 2021–2022 miesten nettomaahanmuutto kasvoi naisia voimakkaammin.
Vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto oli 19474 henkilöä ja ulkomaalaistaustaisten naisten 15715 henkilöä.