Yhdysvallat liittyi Israelin kanssa samaan kerhoon ja teki sunnuntaiaamuna ennaltaehkäisevän iskun Iraniin. Maailma pidätti hengitystään: mikä olisi Iranin vastaus?
Vastaus oli maltillinen ja enemmän symbolinen. Se iski Yhdysvaltojen Qatarissa sijaitsevaan sotilastukikohtaan. Iskusta oli informoitu Yhdysvaltoja etukäteen.
Vaikutti, että uhkaavasta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Seuraavaksi Iranin parlamentti on uhannut sulkea Hormuzinsalmen meriliikenteeltä. Persianlahden ja Omaninlahden toisistaan erottava salmi on tärkeä merireitti. Sen kautta kulkee päivittäin 20 miljoonaa barrelia öljyä.
Jos sulku toteutuisi, se nostaisi inflaatiota. Markkinoilla on pelätty, että se taas voisi vaikuttaa Euroopan keskuspankin, EKP:n rahapolitiikkaan. Keskuspankki voisi olla pakotettu kiristämään rahapolitiikkaa ja se nostaisi korkoja.
Suomalaisten asuntovelat on suurimmaksi osaksi sidottu 12 kuukauden euriboriin. Rahapolitiikan kiristyminen saattaa ymmärrettävästi huolettaa suomalaista asuntovelallista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki ei usko, että syytä huoleen on.
– Korkojen riskilisä tulee kasvamaan. Tilannetta on hyvä tarkastella sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Öljyn hinnannousu aiheuttaa painetta inflaation nousulle. Inflaatio taas voisi vaikuttaa keskuspankkien rahapolitiikkaan, Kotamäki sanoo Verkkouutisille.
– Keskuspankkien kannattaa katsoa tällaisten lyhyiden syklien yli. Uskon, että EKP myös tekee niin. Bondi-markkinoilla tapahtuu enemmän vaihtelua.
Keskuspankit joutuisivat reagoimaan tilanteeseen, jos Hormuzinsalmen sulusta tulisi pidempiaikainen. Siihen Kotamäki ei kuitenkaan usko.
– Kustannukset Iranille olisivat liian suuret. Iran saisi painetta joka puolelta, jos se sulkisi salmen pidemmäksi aikaa, Kotamäki sanoo.
– Alttius Yhdysvaltain uusille toimille sekä lähialueen maiden suututtamiselle kasvaisi eikä Iranilla ole siihen varaa. Lisäksi se kärsisi taloudellisesti myös itse.
Lähi-idän tapahtumat siis tuskin vaikuttavat EKP:n rahapolitiikkaa. Monien epävarmuuksien takia jossitteluille on paljon sijaa tässä hetkessä. Inflaatiota hetkellisesti nostavia shokkeja ovat energiashokki ja kauppasodan uhka. Mutta jos riskit eivät toteudu, niin korot ovat lähellä lattiaa.
– Olemme aika stabiilissa tilanteessa tällä hetkellä. Uskon, että keskuspankki seuraa neljännesvuosittain missä mennään. Korkoura on aika hyvässä paikassa tällä hetkellä, Kotamäki sanoo.
– Etenkin koronlaskut ovat aika vähissä, jos euroalueen talous lähtee kasvuun.
Siirtyykö euroalue kituliaaseen kasvuun vai piristyykö talous selvästi?
Mauri Kotamäki on optimistinen. Hänen mukaansa euroalueella on edessään kaksi skenaariota. Toisessa skenaariossa euroalueen talous kasvaa kituliaasti ja toisessa tapahtuisi kasvun selkeä piristyminen.
– Totuus on luultavasti jossain näiden kahden skenaarion välissä. Uskon, että talouskasvu alkaa hieman kiihtyä. Keskuspankilla voi olla vielä pieni koronalennus vara, mutta se ei ole suuri, Kotamäki sanoo.
– Euroalueella on ollut jonkin aikaa hieman heikompaa kasvua. Sen takia taloudessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota voimme kiriä kiinni.
Positiivista ”pöhinää” tuovat Saksan panostukset puolustukseensa ja infraan. Ne ovat positiivisia merkkejä, jotka saattavat tarttua muihinkin euromaihin.
– Euroalueen puolustuspanostukset ovat merkittäviä. Pidemmällä aikavälillä ne nostavat työllisyyttä ja se voi tuottaa myös uusia innovaatioita.
Julkinen talous on ongelmallinen lähes jokaisessa euromaassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuitenkin edesauttanut Eurooppaa omilla toimillaan ja eurooppalaisten maiden velkakirjoille löytyy aiempaa enemmän kysyntää. Se antaa Euroopalle hieman aikaa tekohengittää julkista sektoria kuntoon.
– Euroopan unionissa on herätty siihen, että meidän pitää purkaa sääntelyä. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purulla ja pankkiunionilla on valtava potentiaali valtava, Kotamäki sanoo.
– Keskustelut sääntelyn purusta ovat levinneet aivan uusiin pöytiin. Se on mielestäni erittäin hyvä merkki.
