Suomen taloustilannetta voisi kuvata edelleen varsin hyytäväksi, ainakin jos sitä tarkastellaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) niin sanotulla suhdannetilan lämpökartalla.
Lämpökartan tarkoituksena on antaa reaaliaikainen kuva Suomen talouden suhdannetilanteesta.
Lämpökartta koostuu yhdestätoista suhdanneindikaattorista, joita ovat esimerkiksi avoimien työpaikkojen muutos, kuluttajahintaindeksi, kuluttajien ja teollisuuden luottamus, palkkasumman muutos sekä työllisyys- ja työttömyysasteen muutokset.
Indikaattorit on valittu sen perusteella, miten hyvin ne ovat historiassa kuvanneet suhdannevaihteluita, onko niistä saatavilla kuukausittaisia havaintoja, ja miten ne heijastavat bruttokansantuotteen kehitystä.
Kartan värit muuttuvat indikaattorien arvojen muutosten mukaisesti.
Lämpökartassa punainen väri kuvaa tilannetta, jossa kyseisen indikaattorin talous kasvaa keskimääräistä nopeammin. Sinisellä sävyllä kuvataan vastaavasti talouskehityksen hidastumista.
Mitä suurempi osuus indikaattoreista on samaan aikaan punainen tai sininen, sitä todennäköisempää on, että taloudessa koetaan joko hyviä tai huonoja aikoja.
VTV hyödyntää lämpökarttaa finanssipolitiikan analyyseissaan. Lämpökartta perustuu Viron finanssipolitiikan valvontaelimen tekemään pohjaan, joka on muokattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
Analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu kommentoi Inderesin aamukatsauksessa taloustilannetta viitaten muun muassa VTV:n suhdannekarttaan.
– Vaikka vielä on kesää jäljellä, Suomen suhdannekarttaa katsellessa tulee ennemminkin vilu. Työttömyysaste on ollut pienessä nousussa ja investointihalukkuuskin vaimeaa, mutta kotitalouksien ankeimmat ajat pitäisi olla ohi, Palmu kirjoittaa aamukatsauksessa.
Palmu muistuttaa, että Suomen talouskasvu lähti toipumaan alkuvuonna, kun bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä kvartaalista. Ensi viikolla saadaan toisen vuosineljänneksen talousluvut.
– VTV:n julkaisemassa suhdannetilan lämpökartassa vietetään kuitenkin edelleen hyytävää vaihetta sinisen värin tuomasta viileydestä päätellen. Meno ei juuri ole heinäkuussakaan parantunut, eli talouden lämpöaaltoa joudutaan vielä odottelemaan.
Suomessa talouden epävarmuutta on nostanut työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyminen viimeisen vuoden aikana. Myös avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut vuodentakaisesta.
Esimerkiksi OP Ryhmä arvioi aiemmin tällä viikolla, että bruttokansantuote tulee supistumaan kuluvana vuonna 0,5 prosenttia. Ensi vuodelle ennustetaan kuitenkin jo 2,0 prosentin kasvua.
OP:n mukaan talouden pohjakosketus on ohitettu, mutta vientimarkkinoiden elpyminen on edelleen verkkaista.
Yksityinen kulutus on kasvanut viime vuosina, kun ihmiset ovat käyttäneet korona-aikana kertyneitä säästöjään. Tänä vuonna reaalitulot kasvavat suhteellisen hyvin, mutta kuluttajat säästävät aiempaa enemmän, joten kulutus kasvaa verkkaisesti.
Inflaatio on Suomessa jäänyt viime kuukausina vähäiseksi. Syksyllä inflaatio nousee muun muassa arvonlisäveron korotuksen vuoksi, ja lähivuosiksi inflaatio palaa OP:n mukaan kahden prosentin tienoille.