Osuma ohjuksilla – tämä tiedetään Intian hävittäjien tuhosta

Pakistan yllätti Intian ilmatilassa pysytelleet koneet. Apuna oli mahdollisesti ruotsalaisia tutkakoneita.
Pakistanin ilmavoimien hävittäjiä. / PAF
Pakistanin ilmavoimien hävittäjiä. / PAF

Intia toteutti kuluvalla viikolla operaatio Sindooriksi kutsutun ilmahyökkäysten sarjan Pakistanissa ja Pakistanin hallitsemassa Kashmirissa sijaitseviin kohteisiin vastatoimena huhtikuun lopulla tehtyyn ääri-islamistiseen terrori-iskuun.

Molemmat osapuolet ovat tulittaneet tykistöllä raja-alueella ja ampuneet alas toistensa lennokkeja. Kymmenien ihmisten kerrotaan saaneen surmansa tulituksessa. Intia ilmoitti torstaina tehneensä uusia iskuja Pakistaniin ja tuhonneensa Lahoressa sijaitsevan ilmatorjuntajärjestelmän.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pakistanin asevoimat kertoi tuhonneensa ilmaiskujen alkuvaiheessa useita lentokoneita. Mukana oli Intian moderneimpaan lentokalustoon lukeutuva Dassault Rafale F3R -monitoimihävittäjä.

Tuhoutuneista koneista julkaistujen kuvien perusteella alas ammuttiin lisäksi ainakin yksi Mirage 2000H -hävittäjä ja MiG-29UPG- tai Su-30MKI-hävittäjä. Korkea-arvoinen ranskalainen tiedustelulähde vahvisti Rafalen tuhoutumisen CNN:lle.

Kaikki koneet putosivat ilmeisesti Intian puolelle jopa sadan kilometrin päähän rajasta. Sotilasasiantuntija Fabian Hoffmann arvioi tämän viittaavan siihen, etteivät koneet edes yrittäneet tunkeutua Pakistanin ilmatilaan. Koneet käyttivät kantamaltaan noin 250 kilometrin SCALP-EG-risteilyohjuksia ja AASM Hammer -liitopommeja, joilla voi iskeä enintään 70 kilometrin päähän.

Hoffmann uskoo Pakistanin hävittäjien pudottaneen kohteensa PL-15E-ohjuksilla. Kyseessä on vientiversio kiinalaisesta ilmasta ilmaan -ohjuksesta, jonka kantama on noin 150 kilometriä. PL-15 kiihtyy yli viisinkertaiseen äänennopeuteen ja hidastaa kohteen lähestyessä. Lentomatkan ohjaus hoituu datalinkin avulla ja loppuvaiheen hakeutuminen aktiivisella AESA-tutkalla.

Pakistanin ilmavoimien JF-17- ja J-10-hävittäjät on varustettu PL-15E-ohjuksilla. Niiden tutkajärjestelmissä olevien erojen vuoksi on todennäköistä, että kauimpana olleet kohteet tuhottiin J-10-koneilla.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tätä ei ole kuitenkaan vahvistettu. Puolimatkan ohjaus olisi myös voitu hoitaa muilla keinoin, kuten Saab 2000 Erieye AEW&C -tutkakoneilla, joita Pakistanin kalustossa on yhdeksän kappaletta, Hoffmann kirjoittaa.

Asiantuntijan mukaan kohtaamista voi pitää tappiona Intian ilmavoimille.

– Intialla on ollut historian saatossa laadullinen etu Pakistaniin ilmavoimien suhteen. Viime vuosina Pakistan on kuitenkin hankkinut yhä edistyksellisempää kiinalaiskalustoa, joten teknologisen etumatkan uskotaan hävinneen, Fabian Hoffmann sanoo.

Teknologian sijasta ratkaisevassa asemassa oli tällä kertaa se, miten maat hyödynsivät lentokalustoaan.

Intian hävittäjät odottivat todennäköisesti maan ilmatilassa mahdollista vastahyökkäystä. Ne samalla aliarvioivat vastapuolen kyvyn iskeä kauas rajan taakse. Intian asevoimien johto teki vakavan virhearvion olettaessaan, ettei Pakistan hyökkäisi Intian ilmatilassa olevia kohteita vastaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Pakistan selvästi odotti hyökkäystä, sijoitti tarvittavat vastatoimet paikalleen ja onnistui pudottamaan useita Intian lentokoneita. Tämä edellytti kohtuullisen monimutkaista ”tappoketjua”, jossa oli mukana ennakkovaroitustutkia, valvontaa, kohteiden valintaa, seurantaa ja niitä vastaan iskemistä. Tämä ei ole mikään pieni saavutus ja osoittaa ammattimaisuutta ja teknistä kyvykkyyttä, Hoffmann sanoo.

Hi all, I’ve published a short Substack post summarizing what we know about Operation Sindoor, which resulted in the downing of several Indian fighter aircraft, along with some initial implications of the strike.You can access the post here: missilematters.substack.com/p/operation…1/2

Fabian Hoffmann (@frhoffmann.bsky.social) 2025-05-07T21:29:45.220511Z

Mainos - muuta luettavaa
Mainos