Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Hyvinvointiala HALI ry on käynyt läpi sote-uudistuksesta annetut lausunnot, joita on yli 500. Yhteenvedot on julkaistu HALIn verkkosivuilla.
Vastauksista käy ilmi, että vain kymmenen prosentin mielestä sote-esityksellä voidaan päästä sen päätavoitteisiin.
Lausuntopyynnön pääkysymykseen ”voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta” selvästi “kyllä” vastasi HALIn mukaan vain joka kymmenes lausujista. Kielteisellä kannalla oli joka viides.
– Tämä on äärimmäisen vakava viesti, jota ei voi jättää huomiotta. Lausunnonantajat kaipasivat sisältöuudistuksia rakenteiden rinnalle ja uskoivat, että esityksellä voidaan päästä hyvinvointierojen kaventamiseen ja yhdenvertaisempaan saatavuuteen vain harvoin, HALI:n sote-palvelujen kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigelius sanoo tiedotteessa.
Puolet lausujista nosti avovastauksissa esiin, että sote-maakuntien itsehallinto ei toteudu.
Vajaa kolmannes lausunnonantajista pitää ministeriön merkittävää ohjausvaltaa syynä siihen, ettei itsehallinto eikä demokratia toteudu.
Esimerkiksi Kuntaliitto näkee, että ”pitkälle palvelujen järjestämiseen ulottuva ministeriön ohjaus rajoittaa tosiasiallisesti itsehallintoa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia maakunnassa.”
Järjenvastaista ajaa alas toimivaa yhteistyötä
Yli puolet kantaa ottaneista katsoi, että esitys ostopalvelujen hankinnan rajoituksista ei ole tarkoituksenmukainen.
Kysymykseen ”onko 12 §:n sääntely ostopalvelujen hankkimisesta ja 12 §:n sääntely vuokratyövoiman käytöstä tarkoituksenmukainen ja toteutettavissa käytännössä” kantaa ottaneista 53 prosenttia oli negatiivisella kannalla.
Lähes sata lausunnonantajaa mainitsi, että monituottajuus parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Ostopalveluilla ja ulkoistuksilla on nimenomaan pyritty ja päästy palvelujen parempaan saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen, jotka ovat sote-uudistuksen tavoitteita. Olisi järjenvastaista ajaa alas hyvin toimivaa yhteistyötä ja pystyttää tilalle julkista tuotantoa tyhjästä, HALIn Eveliina Vigelius sanoo.
Vigelius huomauttaa, että myös Korkein hallinto-oikeus ja Kuntaliitto kiinnittävät huomiota siihen, että toimivat palveluhankinnat saattavat syrjäytyä uudistuksessa.
Kustannusten kasvun hillintää epäillään
Lähes joka kolmannessa lausunnossa epäillään kustannusten kasvun hillintää. Lausunnonantajat kritisoivat erityisesti palkkaharmonisaatiosta koituvia kustannuksia.
Lausujat kritisoivat myös kustannuksia, jotka aiheutuvat ostopalvelujen muuttamisesta omaksi tuotannoksi ja siitä, ettei yksityisiä palveluntuottajia voisi hyödyntää nykyisellä tavalla.
Myöskään rahoitusratkaisun ei nähdä hillitsevän kustannuksia tai edistävän tehokkuutta.
– Rahoitusmallin on oltava kunnianhimoisempi, ja se on sidottava vahvemmin kunkin sote-maakunnan laskennalliseen palvelutarpeeseen. Lisäksi palkkaharmonisaation muodostamia kustannuksia on lievennettävä lainsäädännöllä, HALIn talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva linjaa.
Ulkoistamissopimusten mitätöintiä ei perusteltua
Useampi kuin kaksi kolmesta kritisoi ulkoistussopimusten mitätöintipykälää.
Kantaa ottaneista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskeva sääntely ei ole perusteltu ja ettei se turvaa osapuolten asemaa riittävästi.
Mitätöintipykälän nähtiin laajalti olevan perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan vastainen.
– Korkein hallinto-oikeus ei näe automaattisesti mahdollisena, että sopimukset ylipäätään voivat siirtyä kunnilta sote-maakunnille. Myös perustuslain kanssa voidaan joutua ongelmiin. KHO:n lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnittävät huomiota siihen, että sopimusten muuttaminen uutta lakia vastaavaksi ei välttämättä ole mahdollista, Vigelius kertoo.