Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakiehdotukseen sisältyy merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja epäselvyyttä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

KHO: Sote-lain perustelut julkisista hallintotehtävistä eivät kestäviä

Korkein hallinto-oikeus epäilee, ettei yksityisten kanssa tehtyjen sopimusten siirto tai mitätöinti ole mahdollista.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo sote-uudistuksesta antamassaan lausunnossa, että julkisten hallintotehtävien perustelut eivät vaikuta oikeudellisesti kestäviltä.

– Perusteluissa esitetyt näkemykset siitä, että julkisiksi hallintotehtäviksi voidaan katsoa ainakin potilaan hoidon tarpeen arviointi, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen liittyvät ratkaisut hoitotoimenpiteistä, joita potilaalle annetaan tai joihin potilaalle annetaan lähete, eivät vaikuta oikeudellisesti kestäviltä, KHO toteaa lausunnossaan.

KHO:n mukaan tarpeettoman laaja julkisen hallintotehtävän määrittely voi johtaa siihen, että toimivat palveluhankinnat syrjäytyvät ja palveluntuottajille asetetaan vaatimuksia, jotka eivät tosiasiassa ole tarpeen palvelujen laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.

KHO toteaa, että uuden sote-järjestämislain sääntely sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta merkitsee muutosta voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden.

Nykysääntelyn perusteella kunnat ovat voineet melko vapaasti päättää, annetaanko sosiaali- tai terveydenhuollon palvelut yksityisen palveluntuottajan tuotettavaksi.

Sopimuksen siirtäminen tai mitätöinti ei liene mahdollista

KHO on ottanut kantaa myös yksityisten palveluntuottajien kanssa sote-palvelujen hankkimisesta tehtyjen sopimusten mitätöintiin.

Hankintalaki ja -direktiivi eivät KHO:n mukaan mahdollistane kunnan tekemän sopimuksen siirtämistä sote-maakunnalle ilman toisen osapuolen suostumusta pelkästään siitä syystä, että palvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnalta sote-maakunnalle.

– Mikäli sopimuksen irtisanominen ei olisi mahdollista, myöskään sen siirto ilman toisen osapuolen suostumusta ei liene mahdollista, KHO toteaa.

KHO:n mukaan jos sopimus ei siirry, se ei myöskään voi olla mitätön, vaikka mitättömyyden edellytykset muutoin täyttyisivätkin.

– Direktiivissä ei säädetä hankintasopimusten purkamisesta tai mitättömyydestä. On tulkinnanvaraista, voiko jäsenvaltio ylipäätään säätää (ainakaan takautuvasti) sopimuksen siirrosta ilman sopimuskumppanin suostumusta ja tällaisten sopimusten mitättömyydestä sillä perusteella, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ja palvelujen hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta koskevat edellytykset ovat hankintasopimuksen jälkeen muuttuneet, KHO toteaa.

Mikäli sopimusten katsottaisiin voivan siirtyä ilman sopimuskumppanin suostumusta ja mikäli mitättömyysseuraamus koskisi tällaisia siirtyviä sopimuksia, sääntely saattaa KHO:n mukaan muodostua ongelmalliseksi perustuslain kannalta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakiehdotukseen sisältyy merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja epäselvyyttä. Jatkovalmistelussa olisi arvioitava huolellisesti oikeussuojateitä, jotta vältetään oikeudellista epävarmuutta ja mahdollistetaan asioiden nopea ratkaiseminen toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

KHO:n lausunnosta kertoi ensin Kuntalehti.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt