Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan uusista peltipoliiseista, joita kesän aikana on esitelty.
– Osa poliiseista tuntuu olevan uusista peltisistä kavereistaan niin innoissaan, että uutisoinnitkin ovat menneet minusta täysin sivuraiteille. Todellinen ongelma mihin pitäisi puuttua on jäänyt näin pienten ylinopeuksien ja passikuvantarkkojen kameratolppakuvien pimentoon, Timo Heinonen katsoo.
Kansanedustaja sanoo professori Timo Tervon pitäneen ansiokkaasti esillä liikenteemme todellisia turvallisuusuhkia ja arvostelleen toissijaisuuksiin puuttumista.
– Nyt tässä valvonnassa ollaan edetty käytännössä pelkästään sakkotulojen kerääminen edellä ja unohdettu oikea liikenneturvallisuus.
– Yksi selkeä ero sakkorysärakentamisessa on meillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin se, että nopeusvalvontakameroiden kohdalla ei ilmoiteta nopeusrajoitusta. Tämä aiheuttaa rajujakin jarrutuksia, kun kohdalle osuva autoilija ryhtyy empimään mikähän se nopeusrajoitus oli.
Kansanedustajan mukaan yli 300 000 ylinopeussakosta huolimatta Suomi on itse asiassa Ruotsia ja Norjaa jäljessä liikenneturvallisuudesta.
– Suomen ja itseasiassa koko Euroopankin ensimmäinen liikennelääketieteen professori kohdentaisi myös peltipoliisiresurssia toisin. Sen sijaan, että niillä tavoitellaan vain euroja valtion kirstuun olisi järkevämpää käyttää teknologiaa esimerkiksi suojateiden ja risteysten sekä turvalaitteiden ja akselipainojen valvontaan. Tervon sanoin nyt kuitenkin ”Suomessa keskitytään pistekohtaiseen nopeusvalvontaa, josta kärsivät pääasiassa riskittömät selvinpäin pientä ylinopeutta ajavat suomalaiset”, Heinonen toteaa.
– Ehkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi kuolonkolareissa vain reilussa viidessä prosentissa kuljettaja on ollut täysin kunnossa. Toisaalta kuljettajan tilassa on ollut vikaa lähes 70 prosentissa kuolonkolareista ja niistä kolmessa neljästä on mukana ollut ylinopeus. Todellinen syy siis yleensä löytyy muusta kuin ylinopeudesta.
– Liikenteemme turvallisuuskeskustelu ja myös uutisointi on keskittynyt lähinnä nopeusvalvonnan ympärille. Enemmän pitäisi kuitenkin puhua ja puuttua kuljettajien käytökseen, sairauksiin, päihteisiin ja itseasiassa koko liikenteessä ilmi tulevaan rikollisuuteen.